Sastamalan kaupunki - LIVECHAT - Palveluverkkoselvitys 2030
Takaisin ylös

Sastamalan kaupunki

in English По-русски

Termillä ei löydetty valmiita ehdotuksia hakusanalle. Voit kuitenkin suorittaa haun painamalla enteriä.

Kaupungin koronainfo

Palveluverkkoselvitys 2030 -LIVECHAT 12.2. klo 18-20

Alla keskiviikkona 12.2. pidetyn chat-illan aikana saadut kysymykset vastauksineen.

 

Kysymys: Hei! Onko otettu huomioon, mitä Muistolan koulun lakkauttaminen tarkoittaisi Vammalan pohjoispuoliselle alueelle? Se olisi paha takaisku koko kaupungin vetovoimalle. Lousajassa on sukupolven vaihdos menossa ja täten edullisia omakotitaloja vapautumassa lapsiperheille, tämä pitäisi nähdä vetovoimatekijänä.

Vastaus: Näkökulmasi on hyvä ja tärkeä! Asiaa punnitaan Muistolan osalta vasta myöhemmin. Maaliskuun päätöksenteon jälkeen. Maaliskuussa päätetään ainoastaan määrästä, montako alakoulua keskustan alueella on.


Kysymys:
Hei! Kaupunginjohtajalta kysyisin seuraavaa: Asun kiikassa, ja moni (esim vanhempani) on muuttanut Kiikasta Vammalan keskustaan eläkeiän lähestyessä. Tilalle on muuttanut perheitä. Sastamala koostuu vireistä kylistä, joista monessa palveluja on vielä olemassa. Kaikilla perheillä ei ole varaa (tai halua) muuttaa omakotitaloon Vammalan keskustaan. Monet tavalliset työläiset asuvat mieluummin omakotitalossa edullisesti kylissä keskustan ulkopuolella joissa lapset vielä pääsevät lähelle kouluun. Etätyöt tulevat mahdollistamaan työskentelyn kaupunkien ulkopuolella, ja maaseutu näyttäytyy monelle perheelle houkuttelevana vaihtoehtona. Onko kaupungin johto miettinyt, että ehkä kannattaisi panostaa myös kyliin, kuten Kiikkaan?

Vastaus: Tavoitteena on turvata laadukkaat palvelut koko laajan kaupungin alueelle. Molemmissa esillä olevissa vaihtoehdoissa läntiselle alueelle panostettaisiin uusiutuviin oppimisympäristöihin sekä varhaiskasvatukseen.


Kysymys:
Aluevietissä kerrotaan, että on tehty virkamiespäätös siitä, ettei Marttilan koulussa syksyllä aloita 1. luokka. Tyrvään Sanomien nettisivuilla taas uutisoidaan, että asia esitellään 1. päivä kokoontuvalle sivistyslautakunnalle. Kumpi uutinen pitää paikkansa ja miksi näin menetellään? Onko sitten otettu huomioon yhdysluokan mahdollisuutta Marttilassa? Matti

Vastaus: Sivistyslautakunta käsittelee perusopetuksen tuntikehystä 19.2.2020. Marttilan koulun alueen 1.luokkalaisille osoitetaan oppilaskohtaisella viranhaltijapäätöksellä lähikoulu Muistolasta tai Vareliuksesta. Yhdysluokka ei oppilasmäärän ja lakisääteisten rajoitusten vuoksi ole ensi vuonna Marttilassa mahdollinen.


Kysymys:
kuinkas webropolilla lähetetyt vastaukset tullaan purkamaan ja tuleeko niistä koonti kuntalaisten nähtäväksi? Toimitetaanko kyselyn vastaukset päättäjille luettavaksi? eli otetaanko niitä huomioon ratkaisuja tehdessä?

Vastaus: Kyllä, päättäjät saavat vastaukset ennen päätösten tekoa.

 

Kysymys:

https://www.maaseutupolitiikka.fi/materiaalipankki/lausunnot_ja_kannanotot/mane_sihteeristo_korjausliikkeita_kouluverkkopolitiikkaan!.html

https://www.maaseutupolitiikka.fi/materiaalipankki/blogit/alakoulu_on_maaseutukunnassa_elinvoimainvestointi.html

Oletteko tutustuneet valtioneuvoston asettaman maaseutupolitiikan neuvoston MANE:n julkaisemaan tutkimukseen? Suosittelen lämpimästi viimeistään tässä vaiheessa tutustumaan edellä lähettämiini materiaaleihin.

Lyhykäisyydessään: Tutkimuksessa tehty tilastollinen mallinnus vahvistaa tilastoista havaitun eron väestökehityksessä lakkautettujen ja toimivien koulujen lähialueilla. Analyysien perusteella lakkauttamisen jälkeen väestötappiot lakkautettujen alakoulujen läheisyydessä kiihtyvät maaseudulla vuosittain 24 prosenttia verrattuna lakkauttamista edeltäneisiin vuosiin. Näin kunnat ovat kouluja lakkauttamalla koulun vahvistaneet ennestään negatiivista väestökehitystä ja toteuttaneet negatiivisia väestöennusteita. Väestötappioiden kiihtyminen tarkoittaa, että alakoulujen lakkauttamisissa ei ole kyse pelkästään kouluverkosta, vaan laajemmin koulun lähialueen ja kunnan elinvoiman kehityksestä. Palvelujen etääntyessä myös maaseudun elinvoimaisuus heikentyy. Alakoulut ovatkin maaseudulla elinvoimainvestointeja.

Eikö olisi aiheellista ajatella Sastamalaa ja sen kyliä koko Sastamalan tulevaisuuden kannalta?

Vastaus: Hei. Kiitos materiaalien jakamisesta. Esimerkiksi alakoulujen osalta suurimmat vaikutukset kohdistuvat kaupungin keskustaan. Toteutuessaankin palveluverkko säilyy laajana Sastamalan alueella. Alakouluja jää 8-9 vaihtoehdosta riippuen.


Kysymys: Sastamalan huoltosuhde 2018 oli 50. 2040 on ennustettu että luku on 72 eli olisimme tuleva kriisikunta. Eikö tähän kannattaisi ennakoida tarjoamalla mahdollisimman hyvät palvelut joka kylällä jotta lapsiperheitä ja työssäkäyviä ihmisiä muuttaisi Sastamalaan. Älkää menkö piiloon opetuksen laadun taakse koska ensimmäinen kysymys on aina että onhan kylällä oma koulu ym. palvelut? Tutkimusten mukaan kukaan ei muuta kylälke mistä palvelut puuttuvat.

Vastaus: Taloudelliset realiteetit pitää huomioida myös kunnallisien palvelujen tarjonnassa. Huoltosuhteen heikkeneminen johtaa sosiaali- ja terveyspalveluiden kasvuun joka tapauksessa. Palveluverkkovaihtoehdoissa palveluita jää kattavasti koko kaupungin alueelle.


Kysymys: Lukion rakennus on huonossa kunnossa. Miten se aiotaan remontoida? Voisiko sylvään  Ja lukion yhdistää? Onko suuri yhtenäiskoulu oikeasti paras oppimisympäristö? Kumpi pärjäsi paremmin pisa-testeissä, sylvää vai Äetsän koulu?

Vastaus: Hei. Ensin lukiokysymykseen vastausta. Lukiota ja perusopetusta ohjaa erillinen lainsäädäntö. Lukion ja perusopetuksen yhdistäminen ei tuo taloudellista ja toiminnallista synergiaa samalla tavalla kuin vastaavasti kahden yläkoulun yhdistäminen tai yhtenäiskoulu. Remonttien yksityiskohtainen suunnittelu ja aikataulutus ei ole tässä kohtaa vielä valmis, vaan se on osa jatkovalmistelua.


Kysymys: Pisatestikysymykseen: laadukas opetus ei ole seinistä kiinni vaan osaava henkilöstö mahdollistaa laadukkaan opetuksen kaikissa yksiköissä.

Vastaus: Näissä vaihtoehdoissa ei olla synnyttämässä suurta yhtenäiskoulua vaan kokoluokaltaan puhutaan korkeintaan keskisuuresta yhtenäiskoulusta. Riittävä oppilasmäärä mahdollistaa laadukkaan ja joustavan opetuksen, tuen järjestämisen ja esimerkiksi valinnaisuuden.


Kysymys: Olette siirtämässä monen koulun oppilaat Sylväälle. Mitä aiotte tehdä, jos kyseinen koulu osoittautuu tämän jälkeen käyttökelvottomaksi homepommiksi?

Vastaus: Laajat kuntotutkimukset tehtiin useaan kouluihin ja päiväkotirakennuksiin, myös Sylväälle. Tutkimusten perusteella laaditaan tarvittava saneeraussuunnitelma


Kysymys: Hei! Mikäli kiikasta loppuisi yläkoulun lisäksi alakoulu: rakennettaisiinko kyläläisille jokin monitoimitila jossa järjestettäisiin harrastuksia? Kiikassa on tällä hetkellä seurakunnan, opiston ja musiikkikoulun tunteja ja kerhoja. Vai loppuisivatko nämäkin kiikasta?  *liikuntasali tarvitaan liikuntaharrastuksiin

Vastaus: Kiitos kysymyksestä. Opiston toimintaa pyritään jatkossakin järjestämään laajasti eri alueilla.


Kysymys: Onko huomioitu sijaisperheiden ja niissä asuvien sijaislasten lukumäärä, esim. Kiikan alueella. Valtakunnallisesti huost.ottojen määrä lisääntynee jatkuvasti ja tämän vaikutukset näkyvät jo sijaisperheinä toimivissa talouksissa mutta myös mahdollisesti uusien perheiden aloittaessa sijaisperheinä paikkakunnalla.

Vastaus: Kiitos kysymyksestä. Selvityksessä käytetty kokonaisennuste on optimistisempi kuin mitä viralliset ennusluvut ovat.

 

Kysymys: Hei! Jos Äetsän alueelle aiotaan joka tapauksessa lähteä rakentamaan uutta koulurakennusta, niin miksi yhtenäiskoulu ei tule kysymykseen? Miksi kaikki yläkoulutoiminta pyritään keskittämään Sylväälle, joka rakenteellisesti on ilmeisesti huonommassa kunnossa kuin moni muu alueen koulu?

Vastaus: Kiitos kysymyksestä. Nykyisen Sylvään ja Äetsän koulun yhdistämisellä pyritään turvaamaan riittävä oppilasmäärä, joka on edellytys laadukkaan ja joustavan opetuksen, tuen ja opiskeluhuollon järjestämiselle sekä valinnaisuudelle. Myös taloudelliset perustelut on otettava huomioon kokonaisuutta suunniteltaessa. Myös etäisyys Äetsästä keskustaan on kohtuullinen yläkoululaisille.

 

Kysymys: Mihin Toukolan koulun oppilaat jatkossa sijoittuisivat? Mouhijärvelle vai Sylväälle yläkouluun?

Vastaus: Toukolan koulun oppilaat sijoittuisivat ensisijaisesti keskustan yläkouluun.

Kysymys: Kuljetusmatkat tulevat siis olemaan yhä pidempiä. Myös huoltajille, jotka joutuvat kuljettamaan lapsia päivähoitoon mahdollisesti aivan päinvastaiseen suuntaan omasta työpaikastaan. Toivottavasti otatte huomioon myös kuljetuskustannukset ja päivien pitenemiset niin koululaisilla, päivähoitolapsilla kuin aikuisilla. Kiitos vastauksista.

Vastaus: Kuljetuksia ja niihin liittyviä kustannuksia ja vaikutuksia on tarkasteltu selvityksen yhteydessä.


Kysymys: Onko kaupunki harkinnut näissä säästötoimissaan veroprosentin korottamista kaikkien palveluiden lopettamisen sijaan? Pikkukylien veto- ja pitovoimasta ei voida enää puhua, kun palvelu toisen jälkeen loppuu...

Vastaus: Hei, Kaupungilla parhaillaan laaditaan sopettamisohjelmaa jossa tarkastellaan kaupungin kaikkia menoja ja myöskin kaikkia tuloja.


Kysymys: Mihin Äetsän koulun oppilaat sijoitetaan jos Sylvää on remontissa?

Vastaus: Hei. Kiitos kysymyksestä. Palveluverkkopäätösten jälkeen käynnistetään suunnittelu saneeraustarpeista ja niiden aikatauluttamisesta.

 

Kysymys: Hei, Sastamala pyrkii Hinku-kunnaksi, jossa mm. liikenteen päästöt ovat yksi minimoitava osa. Miten keskittäminen ja lisääntyvät koulukuljetukset sopivat tähän? Entä onko laskettu mitä kuljetukset maksaa?

Vastaus: Hei. Kiitos kysymyksistä. Koulukuljetuksia ja niiden vaikutuksia on tarkasteltu osana selvitystä. Lähtökohta on, että kuljetusoppilaiden määrä ja kustannukset pysyvät ennallaan. Kuljetuskalustoa koskevat ympäristökriteerit kiristyvät, joten liikenteen päästöt vähenevät.

Kysymys: Yksinkertaisen logiikan mukaan koulumatkat pitenevät kun kouluverkko harvenee. Toivottavasti kilpailutuksissa on myös Hinku-kriteerit.

Vastaus: Lainsäädäntökin ohjaa jatkossa kohti vähempipäästöisen kuljetuskaluston käyttöä.


Kysymys: Kysymykseni koski palveluverkkoselvityksen kantaa poistaa ryhmäperhepäiväkodit palvelurakenteesta sekä erityisesti perusteluja, joita tämän kannan tueksi on esitetty palveluverkkoselvityksen sivulla 20.

Ensimmäisenä kysyisin, mikä kohta valtakunnallisessa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa tukee ryhmäperhepäiväkotien korvaamista päiväkotiyksiköillä- tai paikoilla? Olen lähiaikoina lukenut paljon Vasua (Varhaiskasvatussuunnitelma) muihin asioihin liittyen, eikä tällaista kohtaa tai kohtaa, joista tällainen tulkinta olisi helposti tehtävissä, ole tullut vastaan. Sitä vastoin Vasussa hyvin suoraan todetaan myös ryhmäperhepäiväkodin olevan yksi vaihtoehto järjestää varhaiskasvatusta. Tämä tulee esille mm. seuraavasta suorasta lainauksesta, jonka yhteydessä Vasussa viitataan varhaiskasvatuslakiin: ”Perhepäivähoito on pienessä ryhmässä toteutettavaa varhaiskasvatusta. Sitä järjestetään perhepäiväkodissa, joka voi olla yksityiskoti tai muu kodinomainen hoitopaikka. Perhepäivähoitoa voidaan järjestää yhden tai kahden hoitajan toteuttamana tai erityistapauksissa kolmen hoitajan yhteisesti toteuttamana varhaiskasvatuksena” (Opetushallitus 2018, 18)

Toinen kysymykseni koskee väitettä, jonka mukaan kuntalaiset mieltävät ryhmäperhepäiväkodit helposti päiväkoteja vastaaviksi yksiköiksi. Miten tämä näkemys on selvitetty? Onko se tullut esiin jonkin kuntalaiskyselyn yhteydessä? Kaipaisin palveluverkkoselvitykseen lähdettä tämän väitteen tueksi. Olisi kiinnostavaa tietää tarkemmin, keiden kuntalaisten keskuudessa tällaista mieltämistä tapahtuu ja mistä tällainen mielikuva syntyy. Itse en ole siihen törmännyt vaan oma kokemukseni on, että erityisesti ryhmäperhepäiväkodissa olevien lasten vanhemmat ovat hyvin tyytyväisiä tähän hoitomuotoon ja tiedostavat sen luonteen päiväkodista eroavana. Vanhemmathan pääosin ovat juuri niitä kuntalaisia, joilla usein on vaatimuksia lapsensa hoitopaikkaa koskien. Toisekseen, miten kyseistä väitettä voidaan käyttää tukena tämän hoitomuodon lakkauttamiseen, eikö se ennemmin olisi syy tarkastella, mikä on mennyt pieleen varhaiskasvatusta koskevan tiedon jakamisessa, jos vääriä mielikuvia on merkittävässä määrin päässyt syntymään?

Kolmantena kysyn, miten kaupunki aikoo jatkossa vastata sellaiseen palvelutarpeeseen, johon ryhmäperhepäiväkodit ovat tähän asti vastanneet? Tällä palvelutarpeella tarkoitan sisarusten sijoittamista samaan varhaiskasvatusryhmään, erityisesti, jos nuorempi sisarus on alle 2 -vuotias. Nyt tilanne vaikuttaa siltä, ettei sisarusryhmiä juuri ole, eivätkä kaikki päiväkodit ota 1-vuotiaita. Ryhmäperhepäiväkotien ylläpitokustannuksiin en ota kantaa, eihän niitä palveluverkkoselvityksessäkään suoraan esitetty lakkauttamisperusteiksi muuten kuin sivuamalla pienten yksikköjen henkilöstökuluja.

Vastaus: Kiitos tiedustelusta. Ryhmäperhepäiväkodin henkilöstörakenne on erilainen päiväkodin yksikköön verrattuna. Lähtökohdat toteuttaa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa on siis lähtökohtaisesti erilaiset näissä yksiköissä. Näkemys siitä, että ryhmäperhepäiväkoteja mielletään päiväkotiyksiköiksi, on tullut saamistamme asiakaspalautteista vuosien varrelta.

Jatkovalmistelussa tarkastellaan varhaiskasvatusyksiköiden ryhmien rakennetta (viitauksesi esimerkiksi sisarusryhmien muodostamiseen)

Kysymys: Erilainen henkilöstörakenne on kyllä tiedossa, joten tietysti lähtökohdat ovat erilaiset. Vertasinkin esimerkiksi Vasuun liittyvässä kysymyksessä sitä perhepäivähoidon järjestämiseen ja edelleen kiinnostaisi tietää, mikä Vasun kohta tukee lakkauttamista.

Vastaus: Pienet yksiköt ovat henkilöstöhallinnan näkökulmasta haastavia, joka haastaa myös Vasun toteutumista.