Sastamalan kaupunki
Ylös

Sastamalan kaupunki

in English По-русски

Termillä ei löydetty valmiita ehdotuksia hakusanalle. Voit kuitenkin suorittaa haun painamalla enteriä.

Kaupungin koronainfo

Vieraslajit - etusivu

Sastamalan alueella torjuttavat haitalliset vieraslajit

Haitallisten vieraslajien torjunta

Yhteystiedot ja neuvonta

Hyödyllisiä linkkejä

Säädökset ja vieraslajilaki

Vieraslajihavaintokartta

Sastamalan alueella torjuttavat haitalliset vieraslajit

Komealupiini (Lupinus polyphyllus)

Komealupiini_JoukoRikkinen_ccbync-4.0_JR22139


•     Yksi haitallisimmista vieraslajeistamme
•     Leviämistä pyritään hillitsemään ja hävittämään kokonaan erityisherkiltä alueilta (esim. luonnonsuojelualueet ja kedot)
•     Ekologiset vaikutukset ovat merkittävät (pölyttäjät, alkuperäiset lajit)
•     Voimakas kilpailija, pystyy kasvamaan karussakin maaperässä samalla rehevöittäen kasvualustaansa
•     Siemenet voivat säilyvä maaperässä yli 50 vuotta ja siemenillä saastuneen maa-aineksen siirtely paikasta toiseen on yksi merkittävä leviämisväylä
•     Jättää useimmat kotoiset piennarkasvit varjoonsa
•     Liiallisesti levittäytyvä vieraslaji uhkaa alkuperäiskasvejamme, viljelyksiä, biotooppeja ja uhanalaisia lajeja

Torjunta

Niitto tai kitkeminen ennen siementen kehittymistä. Kitkeminen on tehokasta kun koko juuri saadaan poistettua maasta.

Kitkentä

Pieni määrä kannattaa kaivaa lapiolla ylös ja varmistaa että juuri saadaan kokonaan pois.

Niitto

Toistuvasti läpi kasvukauden on tehokkain tapa estää lupiinin leviämistä. Niitto tulisi tehdä ennen siementen kypsymistä. Kaikki niittojäte korjataan pois (ei jätetä kasvupaikalle rehevöittämään maaperää).

Kasvijätteen käsittely

Niitetyt lupiinit tai kukinnot voi laittaa kompostiin tai kerätä kasvupaikalla kasaan maatumaan. Peittämällä kasan muovilla tai pakkaamalla jätteen jätesäkkiin voi varmistaa, etteivät kasvit jatka kehittymistä. Kypsymisvaiheen siemenet tunnistaa vihreistä paloista. Siemenet voivat kehittyä kypsiksi, vaikka kukinto olisikin katkaistu! Tällöin kukkavarret voi pistää muovisäkkiin mätänemään, jolloin siemenet eivät pääse kehittymään.

Lue lisää

Jättiputket-ryhmä (Heracleum persicum -ryhmä)

Heracleum_mantegazzianum_MikkoPiirainen_ccbync4.0


•    Havainnot kannattaa ilmoittaa yleiskäsitteellä ”jättiputki”
•    Leviää juurakon ja siementen avulla (siemenet leviävät mm. veden mukana uusille kasvupaikoille)
•    Kukintovarsi voi rehevällä kasvupaikalla yltää jopa 4–5-metriseksi
•    Suomessa kasvaa myös alkuperäisiä kookkaita sarjakukkaiskasveja, joita ei pidä sekoittaa jättiputkiin ja joita ei ole syytä hävittää (mm. karhunputki ja väinönputki)
•    Voi alentaa kiinteistön ja maan arvoa, ja vanhoissa kulttuurimaisemissa se on myös maisemallinen haitta
•    Kasvinesteen reagoidessa auringonvalon kanssa iholle voi syntyä vakavia palovamman kaltaisia, hitaasti parantuvia tai jopa pysyviä iho-oireita
•    Herkimmät voivat saada hengenahdistusta ja allergisia oireita kasvuston lähellä oleskelusta

Torjunta

Torjunta tulisi aloittaa huhti-toukokuussa ja usein torjuntaa on jatkettava usean vuoden ajan. Tuhoamisessa on noudatettava erityistä varovaisuutta kasvinesteen takia. Hävitystyöhön ryhdyttäessä kannattaa pyrkiä yhteistyöhön naapurien kanssa.

Kitkentä

Ensimmäisen vuoden hentojuurisia taimia voi poistaa käsin. Käytä aina suojakäsineitä. Kukinnon katkaisulla estetään uusien siementen kehittyminen ja variseminen maahan.

Peittäminen (useaksi vuodeksi)

Pienehkön kasvuston voi peittää mustalla, paksulla, valoa läpäisemättömällä muovilla (esim. katemuovilla). Peittäminen näivettää kasvit eikä päästä siemeniä itämään maaperästä.

Kasvijätteen hävittäminen

Kaikki syntyvä kasvijäte tulisi hävittää polttamalla.

Lue lisää

 

Jättipalsami (Impatiens glandulifera)

Jättipalsami©S.Kujansuu


•    Voivat kasvaa yli 3 metrisiksi
•    Jopa alle 10 cm korkeat yksilöt kukkivat ja muodostavat siemeniä
•    Erittäin kilpailukykyinen ja valloittaa kasvualaa alkuperäiseltä kasvistolta
•    Havaittu paikoin vaikeuttavan metsänuudistamista tukahduttamalla puiden taimia
•    Jättipalsamin valtaamat jokivarsikosteikot ovat alttiita eroosiolle
•    Uhkaa esimerkiksi taimenten kutusoraikoita ja kuoriutuvia kalanpoikasia
•    Myös jätti-, rikka-, ja vielä harvinaisempi lännenpalsami luokitellaan Suomessa haitallisiksi vieraslajeiksi
•    Monet kasvustot ovat saaneet alkunsa kun puutarhajätteitä on kuljetettu luontoon tonttien ulkopuolelle

Torjunta

Kitkentä aloitetaan toukokuussa, mutta viimeistään kukinnan alkaessa kesä-heinäkuussa, ennen ensimmäisten siementen kypsymistä. Irtoaa maasta helposti juurineen kaikissa kasvuvaiheissa. Uusia taimia tulee kitkeä läpi kasvukauden.

Niitto

Toistetaan 2-3 kertaa kesässä tai tarpeen mukaan, jotta siementäviä yksilöitä ei pääse syntymään. Niitto mahdollisimman läheltä maanpintaa.

Kasvijätteen käsittely

Ei saa laittaa kompostiin, puutarhajätteen keräykseen tai jättää luontoon (voi kitkettynäkin jatkaa kukintaa). Kerää kasvit jätesäkkeihin ja toimita sekajätekeräykseen. Kasvijäte on mahdollista myös mädättää suljetussa jätesäkissä ja kompostoida sen jälkeen.

Lue lisää

 

Kurtturuusu (Rosa rugosa)

MX.38815_Kurtturuusunkukka_TerhiRyttari


•     Kurtturuusun Rosa rugosa –laji ja sen valkokukkainen muoto Rosa rugosa f. alba on luokiteltu kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi
•     Kurtturuusun kasvatus on kiellettyä kolme vuoden siirtymäajan jälkeen 1.6.2022.
•     Kielto koskee siirtolapuutarhoja, maanteiden tiealueita, yksityispihoja ja yleisiä alueita (kuten puistot ja uimarannat)
•     Myynti on kielletty 1.6.2019 alkaen.
•     Leviää tehokkaasti lintujen ja vedessä kelluvien siementen avulla
•     Voi sekoittaa orjanruusuihin ja tarhakurtturuusuihin

Torjunta

Kitkennän jälkiseuranta on tärkeää. Laji leviää tehokkaasti myös juuriversojen kautta. Keräämällä kiulukot pois syksyllä, voit ehkäistä leviämistä.

Kitkentä

Pensas leikataan tyveä myöten alas ja juurakko pyritään kaivamaan kokonaan pois maasta. Hiekkamaasta juurakko irtoaa helpommin, kivikossa juuria on vaikea saada kokonaan pois.

Näännyttäminen (hankalat ja kivikkoiset paikat)

Uudet versot katkotaan pois koko kasvu-kauden ajan.

Peittäminen

Ruusukasvusto leikataan alas ja peitetään huolellisesti tukevalla pressulla, joka kiinnitetään tukevasti maahan. Pressun annetaan olla paikallaan 2-3 vuotta. Reunoilta puskevat versot kiskotaan pois.

Kasvijätteen käsittely

Pakkaa leviämiskykyiset kasvinosat (kiulukot, juurakot) mieluusti kahteen, tiiviisti suljettuun jätesäkkiin ennen sekajätteeseen laittamista. Leikatut oksat voidaan hakettaa, polttaa tai toimittaa risujätteenä jäteasemalle. Kuljetuksessa on hyvä varmistaa, ettei mitään kasvinosia pääse leviämään kuormasta.

Lue lisää

Sahalinin- ja japanintatar

Sahalinintatar©S.Kujansuu-1060


•    Sahalinintatar (ent. jättitatar) muodostaa korkeita, pensasmaisia kasvustoja.
•    Juurakko on monivuotinen, mutta maanpäälliset osat yksivuotisia.
•    Kaikki tatarlajit ovat erittäin nopeakasvuisia, ja varret yltävät kasvukauden aikana jopa useiden metrien mittaisiksi.
•    Muodostaa juurakon avulla nopeasti tiheitä ja laajoja kasvustoja.
•    Maavarret voivat kasvaa metrin vuodessa ja yltää jopa 20 metrin mittaisiksi ja kahden metrin syvyyteen. Kasvi pystyy läpäisemään jopa asfaltin.

Torjunta

Jatkuva alasleikkaus läpi kasvukauden, sekä kasvuston peittäminen useaksi vuodeksi on monissa kohteissa ainoa torjuntakeino. Tiheillä asutusalueilla kasvi leviää helposti naapureidenkin puolelle.

Kasvijätteen hävittäminen

Juuren osat ja juurakot tulee hävittää sekajätteen mukana. Lehdet ja varret voi kompostoida.

Lisätietoja ja tunnistusapua

Espanjansiruetana (Arion vulgaris)

Arion_Vulgaris©S.Kujansuu


•    Kaikkiruokainen, kookas, täysikasvuisena noin 7–14 cm:n pituinen etana
•    Voi liikkua jopa 50 metriä yössä
•    Voi aiheuttaa suuria tuhoja kotipuutarhoissa ja viljelyksillä
•    Syö koriste- ja hyötykasvien lehtiä, kukkia ja sipuleita ja mm. kuolleita lajitovereitaan
•    Lajin voi sekoittaa kotoiseen harmittomaan ukkoetanaan, joka kuuluu maamme alkuperäiseen lajistoon. Ukkoetana ei esiinny koskaan massana tai suurella joukolla kuten espanjansiruetana yleensä tekee
•    Etanan erittämä lima voi sisältää bakteereita (mm. listeria)

Torjunta

Keväällä torjunta on tehokkainta, ennen kuin talvehtineet yksilöt ehtivät munia. Etanan esiintymisalueilta ei saa kuljettaa muualle maa-ainesta, lehtikasoja, kompostijätettä eikä kasveja. Näin voidaan estää etanoiden ja niiden munien kulkeutuminen uusille alueille.

Jos alueella on tavattu espanjansiruetanaa

Torjuntatyöt yhdellä tontilla on vain hetkellinen apu, mikäli isommalla alueella on useita havaintoja. Yhteistyö naapureiden kanssa ja samanaikaiset torjuntatoimet ovat tehokkaampia.

Nurmikko ja piha-alueen kasvillisuus kannattaa pitää matalana. Etanat etsivät suojaa kasoista ja pidemmästä kasvillisuudesta kuivumista vastaan.  Lehti- ja risukasat on hyvä polttaa, jolloin etanoille ei jää talvehtimispaikkoja. Kerätään ja tapetaan murskaamalla etanan pää, tai pudottamalla kiehuvaan veteen. Keräämistä voi tehostaa laittamalla maahan kosteutta kerääviä lautoja, joiden alle etanat kerääntyvät. Kuolleet etanat hävitetään esimerkiksi sekajätteen mukana muovipussissa  tai haudataan syvälle maahan. Älä laita raatoja kompostiin, sillä lajitoverit voivat käyttää niitä ravintonaan.


Lue lisää