Sastamalan kaupunki
Takaisin ylös

Sastamalan kaupunki

in English По-русски

Termillä ei löydetty valmiita ehdotuksia hakusanalle. Voit kuitenkin suorittaa haun painamalla enteriä.

Kaupungin koronainfo

Sastamalan kaupungin varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteet

Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.12.2019 pykälä 70
Voimaantulo 1.1.2020

1. YLEISTÄ

Kuntalain (410/2015) 14 pykälän 6 kohdan mukaan kaupunginvaltuusto päättää varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista. Valtuusto päättää myös sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista sekä takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta.

Varainhankinnan, varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan ensisijaisen tehtävänä on tukea Sastamalan kaupungin toimintaa valtuuston asettamien strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on turvata Sastamalan kaupungin maksuvalmius kaikissa markkinatilanteissa.

Varainhankintaa, varallisuuden hoitoa ja sijoitustoimintaa koskevat vastuut ja päätösvalta on määritelty hallintosäännössä.

Omistajuuteen liittyvät periaatteet on määritelty omistajaohjauksen periaatteissa (kvalt 13.5.2019).

2. VARALLISUUDEN HOIDON JA VARAINHANKINNAN PERUSTEET

Kaupungin rahoituslähteitä ovat verotulot, valtionosuudet, toimintatuotot sekä vieraan pääoman ehtoinen rahoitus (lainarahoitus). Tuloilla katetaan kaupungin käyttömenot, investoinnit ja lainanhoitokulut. Tavoitteena on, että lainarahoitusta käytetään vain kaupungin elinvoimaa ja taloutta tukevien investointien rahoittamiseen.

Kaupungin taloudenhoidon periaatteet on määritelty hallintosäännössä. Kaupungin ja liikelaitoksen investointien ja lainanoton enimmäismäärästä valtuusto päättää vuosittain talousarviossa.

Uutta lainaa nostettaessa noudatettavat periaatteet

Vaikka hankintalaki ei koske kaupungin varainhankintaa ja sijoitustoimintaa, kaupunki kilpailuttaa kaikki merkittävät rahoitustarpeensa markkinoilla. Talousarviolainoja koskevat tarjoukset pyydetään aina vähintään kolmelta rahoituslaitokselta. Lainat nostetaan ensisijaisesti tasalyhenteisinä 10 tai 20 vuoden lainoina.

Kaupungin lainasalkun rakenteen määrittelyssä oleellista on ennakoitavuus ja korkoriskin hallinta.

Ensisijaisesti korkoriskiltä suojaudutaan lainasalkun hallitulla rakenteella sekä uusien lainojen korkosidonnaisuuksia jakamalla tai olemassa olevien korkosidonnaisuuksia muuttamalla, lyhyt- ja pitkäaikaisten lainojen painotuksilla tai lainojen erääntymistä porrastamalla.

Lainasalkun vaihteluväli korkokannoittain (tarkastelujakso viisi vuotta): Vaihteluväli Ohjeellinen
  • lyhyet vaihtuvakorkoiset (euribor)
    • lyhennettävissä alle vuoden maksuajalla
20–50 % 35 %
  • markkinatilanteen mukaan määräytyvät laina
    • huomioidaan mahdollisuus korkosuojaukseen ja lainojen ennenaikaiseen takaisinmaksuun
20–50 % 30 %
  • pitkät kiinteäkorkoiset
20–50 % 35 %
Kokonaissuojausaste, vaihteluväli (tarkastelujakso viisi vuotta) 30–70 %  


Lainasalkun viiden vuoden tavoiterakenne määritellään rahoitusmarkkinoiden tilanteen ja korkoennusteiden pohjalta talousarviossa edellä mainittujen vaihteluvälien rajoissa.

Vaihtuvakorkoisten lainojen korkosuojaukseen voidaan käyttää sellaisia suojausinstrumentteja, joilla koron maksimitaso on rajattu. Johdannaissopimuksia kaupunki voi käyttää lainasalkun korkoriskien suojaamiseen pääsääntöisesti vain rahoitusmarkkinoiden ennakoimattomissa muutostilanteissa. Johdannaisista käytetään ainoastaan yksinkertaisia perusjohdannaisia, kuten koronvaihtosopimuksia, korkokattoja tai korkoputkia. Johdannaissopimusten ja muiden korkosuojausinstrumenttien käyttö perustuu rahoituslaitosten kanssa solmittuihin valtuuston hyväksymiin yleissopimuksiin sekä vaihtoehtojen vertailuun.

Lisäksi voidaan tarvittaessa ottaa kuntatodistusohjelman kautta lyhytaikaista lainaa maksuvalmiuden varmistamiseksi. Samanaikaisesti tällaista lyhytaikaista alle vuoden pituista lainaa voi olla enintään viisi miljoonaa euroa.

Leasing-rahoitus

Pitkäaikaista leasing-rahoitusta voidaan käyttää investointien rahoittamiseen silloin kun sen käyttö rahoitusmuotona on perusteltua. Leasing-rahoituksen käytöstä päätetään investoinnin hankesuunnitelman yhteydessä.

Lyhytaikaista leasingrahoitusta voidaan käyttää laite- ja kalustehankinnoissa talousarviomäärärahojen ja voimassaolevien puitesopimusten määrittelemällä tavalla. Kaupunginhallitus voi tarvittaessa antaa leasingrahoituksen käytöstä tarkempia ohjeita.

Varainhankinnan riskien hallinta

Varainhankinnan merkittävimpiä riskejä ovat rahoituksen hintaan liittyvät riskit (hintariski tai korkoriski), markkinoiden ja lainsäädännön muutosten aiheuttamat rahan saatavuuteen liittyvät riskit (saatavuusriskit) ja erääntyvien lainojen uudelleen rahoittamiseen liittyvät riskit (jälleenrahoitusriski).

Riskejä kartoitetaan ja ennakoidaan osana rahoituspäätösten valmistelua. Varainhankinnan riskejä arvioidaan kaupungin riskikartoituksen ja -seurannan yhteydessä.

3. SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET

Sijoitustoiminnan yleiset periaatteet

Sijoitustoiminta jakautuu kaupungin toimialaan liittyvään sijoittamiseen (toimialasijoittaminen) ja kassavarojen sijoittamiseen. Lisäksi kaupungilla voi olla toimeksiantona sijoitettavia lahjoitusvaroja.

Sastamalan kaupunki ei tee sijoituksia kohteisiin, joiden toimintatavat ovat ristiriidassa kunnan tehtävien ja eettisesti hyväksyttävien toimintaperiaatteiden kanssa.

Sijoitustoiminnan rahoittaminen lainanotolla tulee kysymykseen vain toimialasijoittamisessa. Kassavarojen sijoittamiseen kaupunki ei ota lainaa.

Kaupunki ei toimi aktiivisena sijoittajana arvopaperimarkkinoilla. Myöskään johdannaisia ei käytetä sijoitustarkoituksessa.

Toimialasijoittaminen ja takausriskien hallinta

Toimialasijoittamisella tarkoitetaan sijoituksia, joilla edistetään kunnan tehtäviin (toimialaan) kuuluvia päämääriä kuten palvelutuotannon järjestämistä, asuntotuotannon tukemista, elinkeinorakenteen muutosta tai työllisyyden turvaamista kunnan tai seutukunnan alueella.

Sijoitusmuotoina voidaan käyttää antolainoja sekä pääomasijoituksia. Takaukset rinnastetaan riskiltään edellisiin, vaikka ne eivät ole varsinaisesti sijoitustoimintaa. Antolainoja ja takauksia Sastamalan kaupunki myöntää vain konserniyhtiöille määriteltyihin investointikohteisiin ja silloinkin tulee ottaa huomioon Kuntalain (410/2015) 129 pykälän määräykset ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaiset valtiontukisäännökset.

Toimialasijoittamista koskeva päätös edellyttää, että talousarviossa tai käyttösuunnitelmassa on käytettävissä tarkoitukseen määräraha. Toimialasijoitukset merkitään pysyvien erien tase-erään Sijoitukset.

Ennen yhtiöön tehtävää sijoituspäätöstä tulee tehdä riskikartoitus, jossa selvitetään ja arvioidaan muun muassa seuraavat tiedot

  • yhtiön liiketaloudelliset toimintaedellytykset
  • yhtiöön kuuluvien tai siihen tulevien sopimuskumppanien taloudelliset ja toiminnalliset taustat
  • sijoitustoiminnan kohteena olevan toimialan, yhteisön tai investointihankkeen riskit
  • kaupungin kokonaispanostus selvitetään yhtiön perustamisen ja osakkeen oston yhteydessä
  • muiden osakkaiden lisäpanostus yhtiön toiminnan laajentumiseen liittyvässä sijoittamisessa
  • kaupungin edun varmistus osakassopimuksella

Kaupunki ei osallistu sijoittajana kohteisiin, joissa toiminnan huonoa tulosta korjataan ainoastaan omistajan lisäsijoituksilla.

Pääomasijoituksen tuottotavoite määritellään sijoituspäätöksen yhteydessä. Myöntämälleen lainalle kaupunki edellyttää reaalisen vastavakuuden ja asettaa lainalle normaalin rahalaitosluototuksen mukaiset markkinaehtoiset lainaehdot. Takausten vastavakuudet ja takausprovisio määritellään takauspäätöksen yhteydessä. Ohjeellinen vastavakuuden määrä on 1,3 * lainan tai vakuuden pä-oma ja ohjeellinen vuosittaisen takausprovision määrä kohteesta riippuen 0,3–0,5 %.

Kassavarojen sijoittaminen

Kassavaroilla tarkoitetaan maksuliikennevaroja ja kassaylijäämää. Maksuliikennevaroja ovat rahalaitosten käyttötileillä olevat varat sekä käteisvarat. Kassaylijäämällä tarkoitetaan varoja, joita ei ole sidottu maksuliikenteen ylläpitoon.

Perusmaksuvalmiuden ylläpito edellyttää noin 15–20 päivän kassan riittävyyttä. Suurten investointien toteutus ja maksupostit kuitenkin edellyttävät tilapäisesti tätä suurempaa kassavarantoa.

Maksuvalmiustarpeen ylittävää kassaylijäämää käytetään ensisijaisesti velkamäärän vähentämiseen lyhentämällä olemassa olevia lainoja ennenaikaisesti tai rahoittamalla investointeja kassaylijäämällä lainarahoituksen sijasta.
Kassaylijäämää voidaan sijoittaa myös lyhytaikaisiin, enintään vuoden mittaisiin instrumentteihin, joissa hinta- ja luottoriskit ovat vähäiset. Sijoittamisen vähimmäisvaatimuksena on sijoituksen reaaliarvon säilyminen. Sijoitustoimintaa hoidetaan suunnitelmallisesti siten, että kaupungin maksuvalmius on turvattu ja sijoitustoimintaan liittyvät riskit on kartoitettu ja niiltä on ennakkoon suojauduttu. Sijoitusten tulee pääosin realisoitavissa kohtuullisessa ajassa maksuvalmiustilanteen muuttuessa.

Kassaylijäämän sijoitukset voidaan toteuttaa suorina korkosijoituksina tai rahastosijoituksina. Kysymykseen tulevat muun muassa määräaikaistalletukset, valtion velkasitoumukset, rahalaitosten sijoitustodistukset, kuntien ja rahoituslaitosten liikkeelle laskemat kuntatodistukset ja lyhyen koron rahasto-osuudet. Lyhytaikaisia varoja ei voi sijoittaa osakesidonnaisiin instrumentteihin.

Vuotta pidempiä sijoituksia voidaan tehdä omien rahastojen ja varausten pääomia vastaavasti. Pitkäaikaisten sijoitusten tavoitetuottona on vähintään kaupungin pitkäaikaisesta vieraasta pääomasta maksama keskikorko. Pitkäaikaisina sijoitusinstrumentteina voidaan käyttää muun muassa joukkovelkakirjalainoja, rahasto-osuuksia, määräaikaistalletuksia, kapitalisaatiosopimuksia ja sijoitusvakuutuksia. Osakesidonnaisista instrumenteista sallittuja ovat osakerahastot ja yhdistelmärahastot.

Kassavarojen sijoituskohteet ja -palvelut on kilpailutettava silloin, kun siihen käytännössä on mahdollisuus.

Toimeksiantojen varat

Toimeksiantojen varat ovat kaupungin hallussa tai hoidettavana olevia vieraita varoja, kuten lahjoitusrahastojen varoja. Toimeksiantojen varat voivat olla rahoitusarvopapereita, rahaa tai pankkisaamisia.

Toimeksiantojen varojen käyttö ja sijoitusperiaatteet määräytyvät ensisijaisesti lahjakirjan, testamentin tai rahastojen sääntöjen tai muun käyttötarkoituksen perusteella. Rahastojen säännöistä päättää kaupunginhallitus.

Yleisperiaatteena on, että lahjoitusrahastojen varat säilytetään alhaisella riskillä sijoitettuna tai rahaston omilla rahatileillä siten, että ne ovat käytettävissä rahaston säännön edellyttämällä tavalla. Lahjoitusrahastojen varoja voidaan sijoittaa hajautetusti kassaylijäämän tapaan lyhyt- tai pitkäaikaisiin sijoitusinstrumentteihin. Lahjoituksena saadut varat voivat käsittää myös suoria osakesijoituksia. Sijoituksista saatavat tuotot liitetään lahjoitusvarojen pääomaan.

Kaupungin maksuliikennetileillä oleville toimeksiantojen pääomille, muun muassa keräysvaroille, ei makseta korkoa.

Konsernitili

Kaupungilla on käytössään konsernitili, johon kaupunginhallituksen päätöksellä voidaan liittää tytäryhtiöiden yksikkötilejä. Kaupunginhallitus päättää myös yksikkötilien käytössä olevista limiiteistä.

Konsernitilin limiitti on tarkoitettu tilapäiseen enintään 3–6 kuukautta kestävään maksuvalmiuden turvaamiseen. Pidempiaikainen rahoitusjärjestelytarve tytäryhtiön tulee ratkaista normaaleilla laina- tai muilla rahoitusjärjestelyillä.

4. ASIANTUNTIJAPALVELUIDEN KÄYTTÖ

Erityisesti pitkäaikaisesti varoja sijoitettaessa ja johdannaissopimuksia ja muita korkosuojausmekanismeja käytettäessä voidaan käyttää ulkopuolisia asiantuntijapalveluita.

Pidempiaikaiset varainhoito- ja sijoituspalvelut kilpailutetaan.

5. SEURANTA JA RAPORTOINTI

Mahdollisista kassaylijäämän sijoituksista, lainoista ja maksuvalmiuden kehityksestä raportoidaan kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä.

Rahastojen varoista raportoidaan tilinpäätöksessä. Sijoituksista päätetään hallintosäännön mukaisesti ja päätökset saatetaan tiedoksi kaupunginhallitukselle.

6. VOIMAANTULO

Varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteet korvaa kaupunginvaltuuston 17.12.2012 pykälässä 85 hyväksymät sijoitus- ja rahoitustoiminnan periaatteet ja tulee voimaan 1.1.2020 alkaen kaupunginvaltuuston hyväksymisen 16.12.2019 § 70 jälkeen.

Näistä perusteista voidaan poiketa perustelluista erikseen kirjatuista syistä hallintosäännön määrittelemien toimivaltarajojen puitteissa.