Sastamalan seudun museo - Sastamalan kaupunki
Takaisin ylös

Sastamalan kaupunki

in English По-русски

Termillä ei löydetty valmiita ehdotuksia hakusanalle. Voit kuitenkin suorittaa haun painamalla enteriä.

Ajankohtaista


Tällä sivulla ei ole ajankohtaisia tiedotteita.

  RSS

Ajankohtaista

Karpin leluverstas pelastusdokumentoitiin

- aineistoa hyödynnetään lelunäyttelyssä vuonna 2018

Lelut2017

Sastamalan seudun museo otti tuoreeltaan käyttöön TAKO-verkoston tuottaman Kulttuuriperinnön pelastuksen ABC:n, joka julkaistiin syyskuun 2017 alussa. Museo teki syksyn aikana paikallisten puuleluverstaiden kartoitusprojektin ja projektin osaksi liitettiin erään perinteisen puuleluverstaan pelastusdokumentointi.

Nykyinen Sastamalan alue on ollut merkittävää puuleluvalmistuksen aluetta. Seudulla on ollut useita erillisiä toimijoita ja alueella valmistetuilla puuleluilla ovat leikkineet lapset ympäri Suomen. Sastamalan tunnetuin puuleluvalmistaja lienee Niemen Tehdas, joka toimi alkujaan verstasmaisena tuotantopaikkana. Niemen tehtaan lisäksi Sastamalassa on ollut useita muitakin puulelujen valmistajia, joiden tuotteita on toimitettu laajasti ympäri Suomen.

Sastamalan seudun museon pelastusdokumentoinnin kohteena oli K. V. Karpin puusorvaamo Sastamalan Tyrväänkylässä.  Dokumentoinnin tarkoituksena oli tallentaa itse verstas fyysisenä tuotantopaikkana ja saavuttaa käsitys verstaan toiminnasta jo aiemmin museon kokoelmiin tallennettujen dokumenttien sekä uuden, projektin aikana kerätyn, tiedon avulla. Lisäksi pelastusdokumentoinnissa pyrittiin tavoittamaan K. V. Karpin puuleluverstaaseen liittyvä aineeton kulttuuriperintö lelumuistojen muodossa.

Dokumentoinnissa kerätty aineisto tallennettiin Sastamalan seudun museon arkistoon. Aineistoa hyödynnetään muun muassa vuonna 2018 avautuvassa lelunäyttelyssä. Dokumentoinnista on koostettu pdf-julkaisu. Dokumentoinnin suoritti Sastamalan seudun museon projektitutkija Marja-Leena Santanen.

Lisätietoa: Vt. johtaja Marja Hänninen-Tolvi marja.hanninen-tolvi(at)pukstaavi.fi

 


Lainaa museosalkku!

Lääkärinlaukku (1)

 

Haluatko hämmästellä entisajan koulunkäyntiä tai tehdä nostalgiamatkan 1950-luvulle? Sastamalan seudun museon museosalkut vievät sinut menneisyyteen esineiden, valokuvien ja muun virikemateriaalin avulla.

Museosalkkuja on tällä hetkellä kolme: viihdeveska, lääkärinlaukku ja koululaukku. Kaikkien salkkujen mukana on käyttöohjeet ja virikekysymyksiä.

Salkut ovat lainattavissa maksutta Sastamalan kirjastojen kautta 7.11. alkaen. Salkkujen laina-aika on kaksi viikkoa. Salkkuja voi lainata kuka tahansa, ja niiden parissa voi viritellä vaikkapa muistelu- tai keskusteluhetkiä ikäihmisten tai lasten kanssa.

Viihdeveskaan kätkeytyy parhaita paloja 1950- ja 1960-lukujen radio-, televisio- ja elokuvakulttuurista. Paketin parissa palataan putkiradioiden ja permanenttikiharoiden aikaan.

Lääkärinlaukku sisältää muun muassa nostalgisia lääkepurkkeja ja lääkärin välineitä. Laukun kautta voi tutustua entisajan terveydenhoitoon ja lääkkeisiin.

Koululaukussa on koulukirjoja, opetusvälineitä ja oppilaan tarvikkeita. Laukun avulla voi muistella ja esitellä vanhoja kouluaikoja: oppitunteja, opettajia ja välitunteja.

KYSY LISÄÄ SALKKUJEN SISÄLLÖISTÄ: sanna.asikainen@pukstaavi.fi, p. 040 689 7469

KYSY LISÄÄ SALKKUJEN LAINAAMISESTA: kirjasto@sastamala.fi, p. 040 138 2040

 


Sastamalan seudun museo muuttaa

Tammisen makasiini

Kivinavetta

Tornihuvila
Kuvissa Tammisen makasiini, Tyrvään pappilan kivinavetta sekä Tornihuvila.

Sastamalan kaupunginhallitus päätti kokouksessaan maanantaina 11.9.2017, että Sastamalan seudun museo muuttaa kivinavetasta Tornihuvilaan: http://sastamala.tjhosting.com/kokous/20175717-7.HTM.

Tornihuvilasta tulee museon kolmas koti. Alunperin eli vuodesta 1933 alkaen Tyrvään seudun museo sijaitsi Tammisen makasiinissa Marttilankadun ja Onkiniemenkadun kulmauksessa (tuo rakennus on edelleen olemassa – joskin huonossa kunnossa). Vuonna 1958 museo siirtyi kauppalan keskustasta Tyrvään pappilan kivinavettaan.

 


Olipa kerran -kerhot koululaisille

Lapset

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) myönsi Suomen kirjainstituutin säätiölle 25 000 euron avustuksen lasten harrastetuntien järjestämiseen lukuvuonna 2017–2018.

Avustuksen avulla Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi, Sastamalan seudun museo ja Suomen Kirjainstituutti tarjoavat yhdeksään paikalliseen alakouluun "Olipa kerran" -harrastekerhoja, joissa yhdistyy kulttuuriperintö ja sanataide. Kerhot kokoontuvat:

Stormin koululla maanantaisin klo 13–14 ja klo 14–15
Varilan koululla tiistaisin klo 8–9
Mouhijärven yhteiskoululla tiistaisin klo 13–14
Karkun koululla tiistaisin klo 14.15–15
Tyrväänkylän koululla keskiviikkoisin klo 8–9
Toukolan koululla keskiviikkoisin klo 11.15–12
Pehulan koululla perjantaisin klo 8–9
Kiikan koululla perjantaisin klo 11.45–12.15
Häijään koululla perjantaisin klo 13.30–14.30

Kerhojen sisällöt nousevat museoiden kokoelmista sekä lukemisesta ja kirjoittamisesta.

Kerhoissa voidaan esimerkiksi seikkailla lähiympäristössä ja lempikirjojen maisemissa. Sanataiteeseen yhdistetään oman paikkakunnan historiaa esineiden, valokuvien ja muistojen avulla. Tarina voi muuttua kuvaksi tai museon esineistä voi syntyä seikkailukertomus. Keväällä harrastetuntien tuotokset kootaan näyttelyksi koululle tai museoon.

Kerhot ovat osa hallitusohjelman kärkihanketta, joka parantaa taiteen ja kulttuurin saatavuutta lapsille ja nuorille.

 


Selvitystyö museon kokoelmista

Kotiseutuneuvos ja Sastamalan seudun museon (aiemmin Tyrvään seudun museo) pitkäaikainen johtaja Esko Pietilä kuoli toukokuussa 2017. Vielä vuoden 2016 lopussa saimme onneksi haastatella häntä syvemmin ja nyt kunnianosoituksena Pietilän muistolle julkaisemme selvitystyön "Sastamalan seudun museon kokoelmien muotoutuminen Esko Pietilän toiminta-aikana 1958-1992".

Sastamalan seudun museo on vuoden 1933 perustamisensa jälkeen kokenut useita vaiheita. Esko Pietilän aikana Tyrvään seudun museo muuttui yhä ammattimaisempaan suuntaan. Pietilä työskenteli johdonmukaisesti ja kiinnitti jo reilu viisikymmentä vuotta sitten huomion samaan haasteeseen, joka yhä tänä päivänä on tuttu monelle museokentällä toimivalle. Museon kokoelmiin on kerätty ”krääsää, kun taas toinen puoli on museaalisesti arvokasta tavaraa”. Tavarasta itsestään on tullut tärkeää ja niihin liittyvät tarinat ovat jääneet toissijaiseksi, kuten Pietilä haastattelussaan toteaa.

Tyrvään seudun museon muuttuminen ammattimaiseksi valtakunnallisia linjauksia noudattavaksi paikallismuseoksi liittyy Esko Pietilän persoonaan ja hänen omistautumiseensa museotyöhön. Pietilä toimi muun muassa Museoliiton konsultoivana työntekijänä ja vaikutti usean paikallismuseon kokoelmien keruuseen ja hallintaan. Tulevia jälkipolvia ajatellen Pietilä teki valtavan työn korostaessaan juuri kokoelmien merkitystä museotoiminnan perustana. Hyvä kokoelma syntyy järkiperäisestä keruusta ja esineisiin liittyvistä tiedoista. Yhtenä tällaisena esimerkkinä on Tyrvään seudun museon painottuminen valokuviin ja etenkin nykyhetken valokuvaamiseen. Esko Pietilän sydäntä lähellä olivat arjen ja muuttuvan ympäristön valokuvaus ja tallentaminen.

Esko Pietilän eläköityminen vuonna 1992 oli yksi Tyrvään seudun museon merkittävistä virstanpylväistä. Nyt Sastamalan seudun museolla oli suuri kunnia päästä haastattelemaan Eskoa ja ymmärtämään yhä paremmin paikallismuseonsa juuria, joita ilman ei olisi nykyisyyttä ja tulevaa.

Selvitystyö toteutettiin opiskelijayhteistyönä Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisematutkimuksen koulutusohjelman kanssa. Selvitystyön tavoitteena oli hahmottaa sekä arkistolähteiden että Esko Pietilän kertomana museon kokoelmien muotoutumista ja museon sijoittumista suomalaiseen paikallismuseoiden kenttää. Selvitystyön toteutti opiskelija Marja-Leena Santanen.

Selvitys on kokonaisuudessaan luettavissa täältä.

 


Mantan juhlavuosi korostaa yhdessä tekemistä

Tyrväänmanta_vaaka

Tyrvään Mantan juhlavuoden ohjelma pohjautuu aikansa tunnetuimman kansanparantajan Amanda Jokisen (1853 - 1922) eli Tyrvään Mantan elämään, mutta aihepiiriä käsitellään laajemminkin muun muassa lääketieteen näkökulmasta.

Manta oli kansanparantaja, joka hoiti potilaitaan vastaanotollaan, kotikäynneillä, kirjeitse sekä perustamassaan sairaskodissa. Hänellä oli yhteiskunnallisesti merkittävä rooli aikana, jolloin virallinen terveydenhuolto vasta otti paikallistasolla ensiaskeleitaan. Manta on esimerkki vahvasta suomalaisesta kansan naisesta, jonka asiantuntemus kumpusi kansan perimätiedosta ja jota hän lisäsi koululääketieteen opeilla ja kokemustiedolla.

Juhlavuoden ohjelmassa on muun muassa Mantaan liittyviä näyttelyitä, satutunteja, muistojen keruu, patsaan lakitus, luontopolun avaaminen, perinnehoitopäivä ja paljon muuta. Katso koko juhlavuoden ohjelma ja lisätietoja Mantasta.

Juhlavuotta koordinoi Sastamalan seudun museo ja yhteistyössä ovat mukana muun muassa Sastamalan kaupunki, Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi, Tyrvään seudun Kotiseutuyhdistys, Kulttuuria Kaikille, Sastamalan Oppaat, Servi, Kustannusliike Warelia, Tyrvään Yrtti-Aitta sekä lukuisat yksityishenkilöt.

Manta twiittaa

Tyrvään Mantan juhlavuosi on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Seuraa Mantaa Twitterissä @tyrvaanmanta. Lisätietoja juhlavuoden tapahtumista museon Facebookista.

SuomiFinland100-tunnus_sininen_RGB


Käy myös Facebook-sivuillamme:

www.facebook.com/sastamalanseudunmuseo