Sastamalan kaupunki - Miten meillä syödään?
Takaisin ylös

Sastamalan kaupunki

in English По-русски

Termillä ei löydetty valmiita ehdotuksia hakusanalle. Voit kuitenkin suorittaa haun painamalla enteriä.

Ajankohtaista


Tällä sivulla ei ole ajankohtaisia tiedotteita.

  RSS

Sastamalan kaupungin blogi

Tervetuloa Sastamalan kaupungin blogiin! Blogi avaa ikkunoita kaupungin eri yksiköihin ja kertoo työntekijöiden kertomana, millaisia palveluita kaupunki asiakkailleen tuottaa tai mitä, esimerkiksi lainsäädännöllisiä asioita, palveluiden taakse kätkeytyy, millaista arkea eri toimipisteissä eletään — ja keitä ovat ihmiset kaiken takana.  

Tervetuloa tutustumaan!

Blogi on Sastamalan kaupungin, kunkin yksittäisen bloggauksen kirjoittajan tiedot löydät kyseisen tekstin lopusta.

14. helmikuuta 2018 12.20

Miten meillä syödään?

”Nykynuorten” tekemiset ja tekemättä jättämiset ovat puhututtaneet vanhempia sukupolvia varmasti aikojen alusta saakka, eikä syöminen tee tässä suhteessa poikkeusta. Onneksi keskustelun tueksi on myös tutkittua tietoa mm. vuodesta 1996 kerätyn Kouluterveyskyselyn muodossa. Elämäntapojen osalta siinä kerätään tietoa myös ruokailutottumuksista. Tuoreimmat tulokset viime vuodelta viittaisivat siihen, että Sastamalassa – ja oikeastaan muuallakin Suomessa – vakiintuneet ruoka-ajat menettävät suosiotaan. Kysely ei kata välipalojen käyttöä, mutta valistuneena arvauksena voi pitää välipalojen lisääntymistä samassa tahdissa.

Esimerkiksi päivittäinen aamupala unohtuu ikäryhmästä riippuen vähintään viidenneksellä. Näin vastasivat 4.- ja 5.-luokkalaiset Sastamalassa:

                       

 Ruoka 1

 Ei syö aamupalaa joka arkiaamu, % (8.- ja 9.-lk, lukio, ammattikoulu):

Ruoka 2

Lounaan osalta tilanne on ainakin alakoulussa hieman parempi. Alakoululaiset käyvät vielä useimmiten syömässä koululounaan, vaikkei tarjottimelle aina päätyisikään kaikkia tarjottuja ruokia. Sastamalalaisista 4.–5.-luokkalaisista 82 % syö koululounaalla päivittäin pääruoan, salaattia tai raastetta syö 66 %, maitoa tai piimää ottaa 64 % ja leipää syö 37 %. Valtakunnallisella tasolla Sastamalan tulos on hieman keskivertoa parempi eli lähes 22 % kyselyn täyttäneistä syö päivittäin kaikki aterian osat.

Alakoulun jälkeen kiusaus jättää koululounas kokonaan väliin näyttäisi kasvavan. Eniten lounastaukoa arvostavat lukiolaiset, joista kuitenkaan viidennes ei syö koululounasta päivittäin. Yläasteella joka neljäs oppilas syö koululounaan harvemmin kuin päivittäin, ammattikoululaisista näin tekee runsas kolmannes.   

Ei syö koululounasta päivittäin, % (8.- ja 9.-lk, lukio, ammattikoulu):

Ruoka 3

Kouluterveyskysely ei kartoita eri ruokaryhmien käyttöä muuten kuin kasvisten, marjojen ja hedelmien osalta. Niiden vähäinen käyttö jopa vähän yllättää. Juuri tämän ruokaryhmän pitäisi muodostaa terveellisen ruokavalion perusta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kasvisten pitäisi olla jokapäiväinen valinta, mielellään runsaina annoksina. Samalla herää kysymys, mitkä muut ruoat sitten täyttävät kasvisten jättämän tyhjiön?

4.- ja 5.-luokkalaiset, jotka eivät syö päivittäin kasviksia, marjoja tai hedelmiä:

Ruoka 4

 

Ruoka 5

Yläkoululaisilla on jo enemmän sääntö kuin poikkeus, ettei kasviksia syödä päivittäin. Näin vastasivat 8.- ja 9.-luokkalaiset:

Ruoka 6

Antavatko Kouluterveyskyselyn tulokset aihetta huoleen? Kenties, tietyin varauksin. On hyvä huomioida, että kyselytutkimukseen sisältyy aina epätarkkuutta. Toinen huomio liittyy aikuisen vastuuseen: lapsi tai nuori ei itse päätä jääkaapin sisällöstä, joten ruokavalio heijastaa lopulta aina aikuisen valintoja.

Huolta herättää kuitenkin se, ovatko syömiseen liittyvät elämänhallinnan taidot osittain katoamassa. Terveyden näkökulmasta olisi hyvä syödä jonkinlaisten ruoka-aikojen mukaan, sillä ihmisen fysiologia ei ole sopeutunut naposteluun. Hyötyä olisi myös kyvystä tunnistaa nälän ja kylläisyyden tunteet; niiden avulla ihminen sääteli syömistään ennen kuin dieetit keksittiin. Jos vielä opitaan syömään monipuolisesti ja vaihtelevasti, ruumis saa tarvitsemansa ravintoaineet ja mieli kaipaamansa nautinnon.

Maksuton kouluruokailu omalta osaltaan tukee ruokakasvatusta. Suomessa oppilaalla on mahdollisuus syödä ilmaiseksi monipuolinen ateria yhdessä muiden kanssa, saman pöydän ääressä. Kuuden viikon kiertävä ruokalista tuo eteen välillä uusia ruokalajeja tai uusia raaka-aineita. Mitä monipuolisemmin eri ruokiin tutustuu, sen paremmat ovat lähtökohdat aikuisena syödä myös niitä terveellisenä pidettyjä ruokia, jotka usein ovat opittuja makuja. Kulissien takana joku on vieläpä miettinyt ruokien ravintoarvoja: kouluruokailua ohjaavat ravitsemussuositukset, joten ruoan laatu ei ole kiinni yksittäisen ihmisen mielikuvista tai hetkellisestä trendistä. Joukkoruokailun avulla voidaan tasata hyvinvointieroja.

Terve ja liikkuva Sastamala -hanke näkyy ruokapalveluissa siten, että vuoden 2018 aikana on tarkoitus ottaa käyttöön Sydänmerkki. Sydänmerkki viestii asiakkaalle aterian terveellisyydestä ja auttaa ruokapalvelua esimerkiksi reseptien hiomisessa. Omalta osaltamme olemme mukana talkoissa fiksun syömisen puolesta: minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.

 

Ravitsemusterapeutti Ildikó Piispanen, Sastamalan Ruoka- ja Puhtauspalvelut Oy