Sastamalan kaupunki - Blogi
Takaisin ylös

Sastamalan kaupunki

in English По-русски

Termillä ei löydetty valmiita ehdotuksia hakusanalle. Voit kuitenkin suorittaa haun painamalla enteriä.

Ajankohtaista


Tällä sivulla ei ole ajankohtaisia tiedotteita.

  RSS

Sastamalan kaupungin blogi

Tervetuloa Sastamalan kaupungin blogiin! Blogi avaa ikkunoita kaupungin eri yksiköihin ja kertoo työntekijöiden kertomana, millaisia palveluita kaupunki asiakkailleen tuottaa tai mitä, esimerkiksi lainsäädännöllisiä asioita, palveluiden taakse kätkeytyy, millaista arkea eri toimipisteissä eletään — ja keitä ovat ihmiset kaiken takana.  

Syksyllä 2017 pureudumme blogissa enimmäkseen Terve ja liikkuva Sastamala -hankkeen teemoihin.

Tervetuloa tutustumaan!

Blogi on Sastamalan kaupungin, kunkin yksittäisen bloggauksen kirjoittajan tiedot löydät kyseisen tekstin lopusta.

RSS
10. marraskuuta 2017 13.25

Liikkumisen riemun alkulähteillä!

Tässä kirjoituksessa kurkistetaan, miten Terve ja liikkuva Sastamala -projekti näyttäytyy varhaiskasvatuksen kentällä, tällä kertaa erityisesti täällä Keskustan päiväkodin arjessa.

Rohkenemme väittää, että ohjattua liikuntaa on toteutettu päiväkodeissa jo vuosikymmenten ajan. Tästä huolimatta esim. Reunamon (2016) mukaan ohjatusti reipasta liikuntaa kertyy lapsille yhteensä vain seitsemän minuuttia yhden viikon aikana. Sen lisäksi 3-6 vuotiaiden lasten päivähoitopäivästä reippaan fyysisen aktiivisuuden osuus on tällä hetkellä vain 10%. Nykytrendi onkin, että päivähoidon tulee tukea lasten omaehtoista liikuntaa ja että liikuntaa ja liikkumista tulee käyttää keskeisenä oppimisen välineenä. Tämä suuntaus lämmittää mieltämme erityisesti.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 ja siitä johdettu Sastamalan varhaiskasvatussuunnitelma 2017 sekä Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016 ovat niitä asiakirjoja, jotka ohjaavat toimintaamme ja joiden pohjalta Keskustan päiväkodissakin on käynnistynyt kehitysprosessi, jossa lasten liikkuminen on hyvin keskeisessä asemassa. Tämän syksyn aikana päiväkodin henkilöstöstä on koottu muun muassa työryhmä, joka on erityisesti keskittynyt pohtimaan näitä asioita. Muutosta liikkuvampaan arkeen on jo paljon tapahtunut, mutta prosessi etenee yhä.

liikkuminen_kooste

Mitä tähän hetkeen mennessä sitten on jo tapahtunut? Vuorohoidossa, jossa lasten päivähoitoon tuleminen ja lähteminen on pitkin päivää jatkuvaa, liikkuminen nähdään kokonaisvaltaisena tekijänä, jossa oppimisympäristön tulee olla liikkumiseen kannustava. Keskeistä onkin luoda oppimisympäristö, joka tukee lapsen omaehtoista liikkumista ja tarjoaa erilaisia liikkumisen mahdollisuuksia.
Kannustamme lasta mahdollisimman paljon arjen omatoimisuuteen. Esimerkiksi 1-vuotiaan Keijon (nimi muutettu) ruokailutilanne käynnistyy siitä, kun hän kiipeää omalle tuolilleen syömään. Aika mahtava tapa aloittaa ruokailu!
Myös liikuntavälineistöä on tuotu tarjolle lähemmäksi lasta niin sisällä kuin ulkonakin ja sisätiloja (esim. käytävät) on otettu aktiiviseen käyttöön arjessa.

Syksyllä päivitimme pihasääntömme, jotka oikeastaan muuttuivat ”Näin ulkoilemme” -ohjeistukseksi. Vanhoissa säännöissä oli hyvin paljon kieltoja ja pohdimmekin, mihin entiset säännöt oikeastaan pohjautuivat. Tarkoituksenamme on rohkaista ja kannustaa lapsia liikkumaan ja kokeilemaan omia rajojaan valvotusti ja sitä kautta myös harjoittaa omia taitojaan. Onko pihassa oleva liukumäki vain laskemista varten vai mitä muuta siinä voisikaan tehdä? Hyvällä omalla tunnolla voimme todeta, että esimerkiksi tapaturmia ei ole sattunut yhtään sen enempää kuin aikaisemminkaan!

Liikkuminen5

Päivähoidon tehtävänä on lasten liikkumisen tukeminen myös kotioloissa. Viimeksi tänä syksynä järjestimme koko perheen toiminnallisen ulkotapahtuman, jossa tarkoituksena oli liikkua ja kokeilla yhdessä sekä tarjota kotijoukoille aiheeseen liittyviä tietoiskuja.

Viimeisimpänä tekeillä on erilaisia liikuntaleikkikortteja, jotka muistuttavat lapsia (samoin kuin meitä kasvattajiakin) eri mahdollisuuksista liikkua ja leikkiä eri tiloissa.

Tähän kun lisätään vielä Keskustan päiväkodin lähiympäristön tuomat mahdollisuudet (Kaalisaari, Hopun alue, metsät ja tulevaisuudessa toivottavasti myös lähikoulujen liikuntasalit) meillä on kasassa jo erittäin hyvät mahdollisuudet saada liikkumiselle suurempi rooli lasten päivähoidon arjessa.

Liikkuminen7

Onkin siis vain annettava tilaa liikkumisen riemun alkulähteille, eli lapsille.


Lastentarhanopettaja Jarmo Korhonen ja päiväkodinjohtaja Anne Lindholm


3. marraskuuta 2017 13.45

Hyvinvointia mielenterveydestä

Kello juoksee aamulla liian nopeasti, enhän ole myöhässä töistä. Onneksi tänään työt ovat Seukulla, ehdin helposti. Seukun mäkeä noustessa näen, että piha on jo täynnä lievästi jännittyneitä seiskaluokkalaisia. Pujahdan nuorten välistä ja astun sisään lämpimään aulaan.

Mielenterveys on merkittävä ja olennainen osa lapsen – sekä nuoren terveyttä ja hyvinvointia. Mielenterveys on eräänlainen hyvinvoinnin tila, jonka ansiosta ihminen hyväksyy itsensä ja oppii toimimaan sekä selviytymään kykyjensä mukaisesti ja sopeutuu yhteisöönsä. Yksilön mielenterveyteen vaikuttavat hänen omat ominaisuudet, mutta myös elämäntilanne sekä ympäröivän yhteiskunnan rakenteet ja arvot. Mielenterveyttä voidaan kuitenkin edistää mm. vahvistamalla yksilön positiivista minä-käsitystä opettelemalla tunne- ja tietoisuustaitoja, elämänhallintataitoja sekä vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja.

”Huomenta, ai säkin tulit tänään!” moikkaa kollega ja kehottaa viemään takin ja repun takahuoneeseen. Kaikki ovat olleet toteuttamassa Camera Obscuraa aiemminkin, joten tehtävien jako onnistuu nopeasti ja kaikki saavat mieleisensä tehtävän.

Sastamalan koulujen 7-8-luokkalaiset pääsevät syksyn aikana opettelemaan mielenterveyden taitoja YMCA:n kokemusoppimiseen perustuvan Camera obscura – toimintamallin kautta. Malliin liittyvät oppilaille tarkoitetut kirjalliset tehtävät, oppitunnit sekä ”labyrintti” tuodaan YMCA:n puolesta Sastamalaan ja paikalliset toimijat: Sastamalan Nuorisopalvelut, Sastamalan Seurakunta ja Sastamalan Helluntaiseurakunta osallistuvat toiminnan toteutukseen. Sastamalassa Camera obskura toteutettiin Vammalan Seuratalolla Sylvään koulun oppilaille viikolla 42, ja Äetsän koulun sekä Mouhijärven Yhteiskoulun oppilaat pääsevät kokemaan CO:n liittyvän seikkailun Kiikan Seurakuntatalolla viikolla 44.

Cami lehtikuva 1

On aika päästää nuoret opettajineen sisään ja aloittaa toimintapäivän ohjelma. Jokainen tietää tehtävänsä ja asiat rullaavat sujuvasti. Nuori toisensa jälkeen, sekä tietenkin myös opettaja suorittaa osuutensa. Puolitoista tuntia myöhemmin aula on täynnä hymyjä ja iloista puheen sorinaa. Vierestä kajahtaa lupa lähteä kohti Sylväätä, ”Hauskaa koulupäivää ja aurinkoista syksyä”.

Toimintamallin kautta nuoret pääsevät reflektoimaan omaa arvomaailmaansa ja oppivat löytämään sekä käsittelemään omia tunnetaitojaan. Labyrintin läpi käyneet Sylvään koulun oppilaat ovat kommentoineet kokemuksiaan mm. seuraavilla lauseilla: ”Se oli yllättävän todentuntinen”, ”Ihan kiva”, ”Voisi tapahtua oikeastikin”. Nuorisotyöntekijöille CO:n osallistuminen on tarjonnut mahdollisuuden kohdata nuoria erilaisissa toimintaympäristössä, ja ottaa sen myötä vaikeitakin asioita nuorten kanssa puheeksi. Lisäksi CO:n liittyvä yhdessä tekeminen on myös kehittänyt paikallisten toimijoiden ja koulujen välistä monialaista yhteistyötä. Se on erityisen tärkeää, sillä mielenterveyttä edistävän työn vaikutus jatkuu läpi elämän.

Koko päivä hujahtaa ohi nopeasti, kun luokkatoisensa jälkeen osallistuu seikkailuun. Itselle mieleen jää monet jännittyneet hartiat, mutta vielä enemmän hymyjä ja nauruja. Kokemus oli jokaiselle, henkilökuntaa myöten onnistunut. Tästä on helppo jatkaa huomiseen työpäivään.

 Mielenterveyden kasi

Erityisnuorisotyöntekijä Tuomo Kallio


27. lokakuuta 2017 14.55

Aktiivisia ja terveellisempiä koulupäiviä!

Olin neljä vuotta sitten Liikkuva koulu seminaarissa naapurikunnassa. Ihmettelin miksi oven pielessä seisoo nuori mies koko seminaarin ajan. Hän oli liikuntafysiologi Arto Pesola. Pesola on väitöskirjatutkija, aiheenaan istumisen terveyshaitat sekä terveyden edistäminen arkiaktiivisuuden avulla. Hän on myös kirjoittanut kirjan Luomuliikunnan vallankumous – sohvan pohjalta taisteluvoittoon.

Olen kirjoittanut tämän blogin seisten, joten nousethan tarvittaessa ylös ja luet tekstin seisten.

Miten Pesolan opit näkyvät Sastamalan Liikkuva koulu – hankkeen sisällössä?

Koulumatkaliikunta jos se on oppilaalle mahdollista, on päivän ensimmäisiä itsenäisiä terveystekoja ja esimerkki arkiaktiivisuuden hyödyntämisestä.

Oppitunneilla päivittäiset pienet valinnat katkaisevat istumista ja toiminnalliset opetustavat vähentävät istumiseen käytettyä aikaa sekä lisäävät osalla myös oppimistuloksia. Kaikkia Sastamalan perusopetuksen kouluja on ohjeistettu vähentämään istumiseen käytettyä aikaa ja katkaisemaan istumista liikunnallisella hetkellä.

Toiminnallisen opetuksen valitseminen osaksi opetusta on merkittävä valinta istumisen vähentämiseksi ja osa modernia oppimista koulussa. Toimivien käytäntöjen levittäminen sekä opettajien kouluttaminen ovat seuraavia tavoitteita Sastamalan Liikkuva koulu - hankkeessa.

Aktiivisuuteen kannustava ilmapiiri ja ympäristön muokkaaminen liikkumista tukevaksi ovat vaikuttavia tekoja liikkeen lisäämiseksi. Ympäristö jossa liikkumisen mahdollisuuksiin ”törmää” säännöllisesti, tuottaa kouluissa enemmän liikettä. Luokka – ja käytävätilojen muokkaaminen liikkumista edistäväksi tullaan toteuttamaan hankerahoitukseen varatulla rahoituksella.

Välitunneille järjestetty aika antaa lähtökohdan kerätä tavoitteen, vähintään tunti aktiivista liikettä koulupäivän aikana. Lyhyidenkin liikunnallisten hetkien kerääminen päivän aikana välituntisin on tärkeää terveyden sekä oppituntien työrauhan kannalta. Ilmapiiri jossa oppilaat tukevat toistensa liikkumista monipuolisesti on kantava voimavara koulupäivässä. Tähän oppilaita on koulutettu aktivoimaan liikkumista välituntisin sekä rohkaistu näkemään liikunnan mahdollisuuksia kouluympäristössä.

Toimintakulttuurin muutos ei tapahdu hetkessä. On vaikeampaa oppia pois opitusta kuin oppia uutta. Oppilaan liikuntaidentiteetin synnyttäminen yhteistyössä vanhempien ja koulun kanssa tuottavat meille Sastamalaan terveitä ja liikkuvia kaupunkilaisia.

Sastamalan Liikkuva koulu – hankekoordinaattori Juho Siirilä


23. lokakuuta 2017 15.45

Sastamala tarjoaa oivat mahdollisuudet sekä tukea liikuntaan

Säännöllisellä liikunnan harrastamisella on valtava määrä myönteisiä vaikutuksia. Liikunta kehittää hengitys-ja verenkiertoelimistöä, vahvistaa luustoa, sidekudoksia ja jänteitä, lisää lihasvoimaa, ehkäisee kansansairauksien syntyä, auttaa oppimisessa, lisää keskittymiskykyä, kehittää motorisia taitoja, virkistää ja tuottaa mielihyvää, parantaa unta ja on iso apu painonhallinnassa. Kaiken lisäksi se on vielä usein hauskaa.

Lasten ja nuorten tulisi liikkua terveyden edistämiseksi 1-2 tuntia päivässä, mutta kuinka monella tämä päivittäinen suositus täyttyy? Tutkimusten mukaan terveyden kannalta riittävästi liikkuu tällä hetkellä aivan liian harva nuori; varsinkin murrosiässä liikunnan harrastaminen vähenee voimakkaasti. Liikunnan harrastaminen on lisäksi polarisoitunut. Osa liikkuu reilusti yli suositusten, kun taas monet eivät pääse edes lähelle minimisuositusta. Harva tulee ajatelleeksi esimerkiksi paikallaanolon vaikutuksia kuntoon ja terveyteen. Lapset ja nuoret viettävät hieman yli puolet valveillaoloajastaan joko istuen tai maaten. Jo 15-vuotiaat istuvat ja makaavat valveillaoloajastaan keskimäärin kahdeksan tuntia, ja iso osa paikallaanoloajasta tulee koulupäivän aikana. Vaikka toimenpiteitä on jo tehty muun muassa Liikkuva koulu –ohjelman myötä, on työsarkaa vielä edessä. Liikunnan ja liikkumisen edistämiseksi tarvitaan laaja-alaista ja tavoitteellista yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Urheiluseurat tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen ja kilpaurheiluun. Urheiluseuratoiminta on Sastamalan kaupungissa monipuolista ja laajaa. Seuratoimintaa on tarjolla kaupungin lähes joka kylällä. Urheiluseuratoiminta saatetaan tosin usein mieltää kilpaurheilun näyttämöksi; harrastetoiminta on saattanut jäädä paitsioon. Tämä saattaisi olla urheiluseuroille oiva kehittämiskohde. Tavoitteena tulisi olla, että mahdollisimman moni lapsi ja nuori pysyisi urheiluseurojen toiminnassa mukana myös vanhemmissa ikäluokissa. Myös Sastamalan opistolla on tarjolla monipuolisia harrasteryhmiä, ja paikallisilla yksityisillä kuntosaliyrittäjillä on tarjolla laadukkaat tilat, laitteet, toiminnat ja asiantuntemus harrastajien käyttöön.

Lasten ja nuorten arkiliikunnan edistäminen on tärkeää. Pyöräillen tai kävellen kouluun, liikunnalliset välitunnit, mahdolliset liikuntatunnit, oppitunnit luonnonhelmassa liikkuen – näinkin voisi päivän liikuntasuosituksen saavuttaa. Sastamalan kaupungin liikuntapalvelut on panostanut terveysliikuntaohjelman myötä lasten ja nuorten liikuntaan kaupungin muiden palveluiden ja kolmannen sektorin kanssa. Toiminnan kehittäminen lähti liikkeelle jo vuonna 2012 KOLIKO -hankkeen myötä ja laajeni koskemaan lähes kaikkia kouluja vuosina 2013–2015 Lasten ja nuorten kehittämishankkeen puitteissa. Liikuntapalvelut on järjestänyt kouluihin kerhotoimintaa sekä koordinoinut välituntiliikuntaa kouluttamalla välituntiaktivaattoreita, hankkinut kouluihin monipuolisia liikuntavälineitä ja –tarvikkeita, rakentanut lähiliikuntapaikkoja (muun muassa monitoimiareenat) sekä järjestänyt erilaisia liikunnan haastekampanjoita ja liikuntaneuvontaa.

Sastamalan kaupungissa on tällä hetkellä käynnissä Terve ja liikkuva Sastamala -ohjelma sekä Liikkuva koulu -ohjelma. Ohjelmat ovat monialaisia ja kummassakin ohjelmassa on mukana moniammatillinen yhteistyöverkosto. Usean sektorin yhteistyö on tärkeää tulosten saavuttamiseksi.

Sastamalan kaupungista löytyy erinomainen määrä liikuntapaikkoja, joissa liikunnan harrastaminen on mahdollista ohjattuna tai omatoimisesti. Liikuntapaikkojen saatavuus on alueellisesti turvattu. Liikuntapalvelut osallistuu kaupungin liikuntapaikkojen hallinnointiin sekä yllä- ja kunnossapitoon joko kokonaisuudessaan tai osittain. Liikuntapaikkarakentaminen, –suunnittelu ja –kunnossapito toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kaupungin Yhdyskuntatekniikan sekä Tilakeskuksen kanssa. Lisäksi Liikuntapalveluilla on useita kunnossapitosopimuksia urheiluseurojen, urakoitsijoiden ja eri järjestöjen kanssa. Uusia liikuntapaikkoja pyritään rakentamaan vuosittain ja myös olemassa olevia liikuntapaikkoja kunnostetaan säännöllisesti.

Liikuntapalveluiden yksi uusimmista palveluista on perheliikuntaneuvolatoiminta. Perheliikuntaneuvolan tavoitteena on ohjata lapsia ja nuoria yhdessä perheen tukemana kohti liikunnallista elämäntapaa. Yhdessä toimiminen koko perheen voimin mahdollistaa erilaisten liikuntamuotojen kokeilun, oman liikuntamuodon tai harrastuksen löytämisen, ja näin ollen vahvistaa terveiden elämäntapojen omaksumista. Perheliikuntaneuvolaan voi tulla kouluterveydenhuollon lähetteellä tai ottamalla itse yhteyttä Liikuntapalveluihin. Sovitussa tapaamisessa käydään läpi lapsen tai nuoren liikunta-aktiivisuutta, kartoitetaan, mikä liikuntamuoto lasta tai nuorta kiinnostaisi sekä tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja liikunnan harrastamiseen. Perheliikuntaneuvola tarjoaa vähän liikkuvalle lapselle tai nuorelle mahdollisuuden myös liikuntapassiin, jonka avulla on mahdollisuus tutustua viisi kertaa maksutta (koko perheen voimin) kaupungin hallinnoimiin liikuntapaikkoihin. Lisäksi perheliikuntaneuvolassa jaetaan materiaalia koko perheen liikunta-aktiivisuuden edistämiseksi.

Perheliikuntaneuvola:



liikuntapalvalut

Palautetta halutaan myös kentältä. Liikuntapalvelut toteuttaa terveysliikuntakyselyn 2-3 vuoden välein kaikille yli 7-vuotiaille sastamalalaisille. Kyselyssä kartoitetaan lapsen tai nuoren liikunta-aktiivisuutta (harrastukset, koulumatkojen kulkeminen, lajikiinnostavuudet, yhteinen liikkuminen perheen kanssa). Kyselyssä tiedustellaan myös syitä mahdolliseen liikkumattomuuteen sekä kerätään toiveita liikuntatarjonnan parantamiseksi. Tulosten perusteella Liikuntapalvelut haluaa kehittää toimintaansa sekä tarjoamiansa liikuntapalveluita toiveiden mukaisesti määrärahojen puitteissa.

Liikuntapalveluilla on merkittävä rooli Sastamalan kaupungin väestön liikunnan edistämisessä. On kuitenkin selvää, että yhteiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa ainoastaan tiiviillä yhteistyöllä muiden toimijoiden kanssa. Suunnitelmien vieminen käytännön tasolle ja toiminnan juurruttaminen vaatii sitoutumista.

Sopivalla sykkeellä kohti tulevaa!

Jari Aho, liikuntapalvelupäällikkö, Sastamalan kaupunki


13. lokakuuta 2017 14.40

Terve ja liikkuva Sastamala – Neuvokas Perhe – menetelmä

Sotesin äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajat koulutettiin Neuvokas Perhe – menetelmään syksyllä 2015. Neuvokas Perhe on Suomen Sydänliitto ry:n materiaalikokoelma terveellisten elintapojen kartoitukseen ja parantamiseen. Menetelmä pyrkii positiivisella hengellä löytämään perheen omat vahvuudet elintavoissa ja vahvistamaan niitä. Menetelmää voivat käyttää perheet omatoimisesti Neuvokas Perhe- kortin sekä nettisivujen muodossa. Perheet pääsevät sivuille esimerkiksi Sotesin neuvolan nettisivujen kautta alla olevaa kuvaketta klikkaamalla.

Neuvokasperhe

Nettisivuilla on paljon tietoa aihealueesta perheen aikuisille sekä aiheeseen liittyviä tehtäviä lapsille. Sivuilta löytyy myös Neuvokas Perhe-kortti, jonka avulla perhe voi itse kotona kartoittaa tapansa, tottumuksensa ja kehittämistarpeensa. Tämä tapahtuu mielellään perheenjäsenten yhteistyönä yhdessä pohtien.

Perhe 2     Perhe 3

Neuvola ja kouluterveydenhuolto kannustavat perheet täyttämään korttia netissä silloin, kun perheelle parhaiten sopii. Halutessaan perhe voi tulostaa ja palauttaa kortin neuvolaan tai kouluterveydenhoitajalle seuraavalla käynnillä, jolloin perheen kehittämistarpeisiin voidaan yhdessä pohtia ratkaisuja.

Tällä hetkellä neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa käytetään Neuvokas Perhe- menetelmän kuvakansion kuvia havainnollistamaan terveellisiä elintapoja ja löytämään vahvuuksia perheen arjesta. Tulevaisuudessa pyritään yhä enemmän markkinoimaan myös Neuvokas Perhe-korttia asiakkaille.

Perhe 4

 

 

Terveydenhoitajat
Reetta Knuutila ja Päivi Ojala


6. lokakuuta 2017 9.40

Terve ja liikkuva Sastamala – terveitä elintapoja vahvistetaan koko kaupungin voimin!

Syksyinen arki on parhaillaan käynnissä. Terveelliset ja aktiiviset elintavat auttavat meitä jokaista jaksamaan arjen pyörityksessä!

Perhepalveluverkostossa käynnistyi juuri ennen kesää Terve ja liikkuva Sastamala –toiminnan, jossa terveitä elintapoja vahvistetaan koko kaupungin voimin muun muassa seuraavilla toiminnoilla:

- Neuvolapalveluissa käytetään Neuvokas perhe (iloa, innostusta ja kannustusta elintapoihin) – menetelmää

- Sapere – ruokakasvatusmenetelmä on käytössä varhaiskasvatusyksiköissä

- Liikkuva koulu – toimintamalli liikuttaa koululaisia peruskoulun arjessa

- Liikuntapalvelut ohjaavat perheitä terveellisiin ja aktiivisiin elintapoihin Perheliikuntaneuvolassa ja vastaavat koulujen pihojen suunnitelmallisesta liikunnallistamisesta

- Sastamalan Ruoka- ja Puhtauspalvelut Servi Oy tavoittelee lounasruualleen Sydänmerkkiä

- Nuorisopalveluissa nuorisotaloilla on myynnissä myös terveellisiä välipalavaihtoehtoja

- Urheilu- ja liikuntaseurat avustavat vähävaraisia perheitä kausimaksuissa

- Sastamalan opistolla on käytössään lasten ja nuorten aktiivimaksu (43€), johon vanhempien elämäntilanteeseen liittyen (työttömyys, yksinhuoltajuus yms.) on mahdollista saada edullisempi lukukausihinta (15€).

Näiden toimintojen lisäksi Sastamala on mukana yhtenä kuntana pilotoimassa Seinäjoen kaupungin Lihavuus laskuun –ohjelmaa. Seinäjoki on saanut Terveyden edistämisen määrärahaa, jota he käyttävät ohjelmansa juurruttamiseen pilottikuntiin. Tulokset Lihavuus laskuun -ohjelmasta ovat vakuuttavat. Lihavien ja ylipainosten lasten ja nuorten määrä on laskenut huomattavasti vuosien 2013-2016 aikana kaikissa tutkituissa ikäluokissa, erityisesti alakouluikäisillä. Tulokset ovat osoitus siitä, että yksittäisen kunnan on mahdollista asettaa hyvinvointitavoitteita ja vaikuttaa määrätietoisella työllä väestönsä hyvinvointiin ja terveyteen. Meidän toimintamme on Sastamalan näköistä ja satsaamme erityisesti ennaltaehkäisyyn!

Sastamalassa on pitkät perinteet hyvälle poikkihallinnolliselle ja -toiminnalliselle yhteistyölle eri toimialojen välillä. Seinäjoen ohjelmassa on paljon sellaista, joka on jo meille jo tuttua ja osittain käytössä. Seuranta, arviointi ja raportointi ovat merkittävässä roolissa, jotta onnistumme toiminnassamme. Yhteistyön tiivistäminen, hyväksi todettujen ja vaikuttavien käytänteiden juurruttaminen sekä positiivinen yhteistyö ja sen näkyväksi tekeminen kaikilla kaupungin toimialoilla ovat asioita, joita me voimme oppia Seinäjoelta ja joihin me panostamme Terveessä ja liikkuvassa Sastamalassa.

Terve ja liikkuva Sastamala haastaa kaikki liikuntayritykset mukaan talkoisiin! Ota yhteyttä: pirita.rantanen@sastamala.fi

Terve ja liikkuva Sastamala – myös Facebookissa, seuraa ja tykkää! 

Tervettä ja liikkuvaa Syksyä kaikille toivottaen: Pirita Rantanen

Perhepalvelukoordinaattori, Terve ja liikkuva Sastamala, pirita.rantanen@sastamala.fi, puh. 0406376079


13. kesäkuuta 2017 13.05

Loma-asunnon käyttötarkoituksen muuttamisesta ja Karalusu-lakimuutoksesta

Toukokuun alussa 1.5.2017 astui voimaan ns. Karalusu-lakimuutos. Sipilän hallituksen ajama kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen ajateltiin normeja purkavaksi ja sitähän se onkin, ajan kuluessa. Mediassa asiasta kirjoiteltiin aivan toukokuun alussa ja itsekin sain useita puhelinsoittoja asian tiimoilta. Tästä inspiroituneena ajattelin aukaista asiaa niin sanotusti kansankielellä seuraavista paketin sisältämistä muutoksista: vapaa-ajanasunnon käyttötarkoituksen muuttamisesta, aurinkopaneeleista ja maisematyöluvasta.

Lakimuutos tulee helpottamaan juurikin loma-asunnon käyttötarkoituksen muutokseen liittyvissä poikkeamisasioissa. Ennen kuin muutos/helpotus näkyy kuntalaisille, tulee kunnan kuitenkin muuttaa rakennusjärjestyksensä. Eli alueet joilla poikkeamismenettelyä ei tarvita tutkitaan ja selvitetään kaavoituksellisesti koko kunnan alueella, hieman suunnittelutarvealueen tapaisesti. Rakennusjärjestykseen kirjoitettu määräys vasta vapauttaa poikkeamisluvan hakemisesta. Kunnes asia on edellä mainitusti huomioitu MRL 129 a §:n mukaisesti rakennusjärjestyksessä, asiat hoidetaan poikkeamismenettelyssä kuten tähänkin asti.

Aurinkopaneelit lisättiin toimenpidelupaluetteloon eli siltä osalta ei normeja purettukaan. Kuitenkin pykälään on kirjoitettu, että kaupunkikuvaan tai ympäristöön merkittävästi vaikuttavan aurinkopaneelin asentamiseen tarvitaan toimenpidelupa. Aikaisemmin aurinkovoimaa ei ollut lainkaan mainittuna. Muutoksessa tulkittavaksi jää tuo sana merkittävästi. Näkisin sen niin, että asemakaava-alueella haetaan lupa ja haja-asutusalueella hankkeen merkittävyys rajautuu naapurivaikutusten arviointiin. Rakennusvalvonnan tulkinta ja ohjaus kuitenkin näyttää suunnan miten tämä tulee rajautumaan. Tällaisista määräyksistä syntyvät juurikin ne suurimmat erot eri paikkakuntien käytäntöjen välillä.

Maisematyölupaa koskevaa säädöstä muutettiin myös hieman. Tekstistä voi nopeasti lukemalla saada sen käsityksen, että maisematyölupaa ei tarvita ranta-asemakaava-alueella, jos ranta-asemakaavassa niin määrätään tai yleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi osoitetulla alueella. Tällä muutoksella pyrittiin ilmeisesti helpottamaan metsänomistajien kaksinkertaista valvontaa. Tosiasiassa tämäkin helpotus tulee käytäntöön vain uusien kaavojen tullessa voimaan. Vanhoihin kaavoihin sovelletaan edelleen aikaisempaa käytäntöä kuten tähänkin asti. Näin kerrotaan muutospaketin voimaantulo kohdassa irrallaan itse pykälästä.

Näillä muutoksilla on nähdäkseni suurin vaikutus yksittäisen kuntalaisen elämään. Paketti sisälsi toki muitakin kohtia, mutta niiden vaikutus on erilainen. Täältä pääset lukemaan koko säädöksen. 


Juha Henttonen
rakennustarkastaja


11. huhtikuuta 2017 7.50

Hopun palveluasumiskeskuksessa tapahtumarikas maaliskuu

Hopun palveluasumiskeskuksen asukkailla on ollut tapahtumarikas Maaliskuu.

Viikon säännöllisesti pyörivien yhteisien hetkien lisäksi, kuun alussa Anninpirtti kutsui muut Hopun kampuksen tehostetun palveluasumisyksiköiden (Jussinkodin, Taimintuvan ja Kotikallion) asukkaat iltapäiväkahville luokseen. Kahvi hetki oli iloinen yhteen kokoontuminen, jossa asukkaat pääsivät vierailemaan ja tutustumaan toiseen palveluasumisyksikköön ja tapasivat samalla tuttaviaan. Aika kului nopeasti kahvia hörppien ja ystävien kanssa höpötellen. Henkilökuntakin lauloi parit laulut pianon säestämänä.

 

 Hopun palvelukeskus

Viimekerralla suuren suosion saanut Tanssit järjestettiin yleisön pyynnöstä uudelleen maaliskuussa. Innokkaita tanssijoita oli paljon ja Servin ravintolan ruokasali täyttyi nopeasti.

Musiikista vastasi jälleen Tarja ja Tauno, suuri kiitos heille! Kiitos myös Servin henkilökunnalle tarjoilujen järjestämisestä sekä muille vapaaehtoisille, jotka olivat mukana tanssiaisten toteuttamisessa.

Tanssiaiset olivat jälleen menestys! Sali täyttyi iloisista ilmeistä, naurusta, musiikista ja ennen kaikkea notkeista tanssi jaloista!

 

 Hopun palvelukeskus 2

Rauhallisten kahvi hetkien sekä vauhdikkaiden tanssiaisten lisäksi, meillä on käynyt Hopun kampuksella vaate- ja kenkäesittelijöitä.  Asukkaat ovat päässeet näin tekemään kätevästi tarvittavia hankintoja.

Olemme myös muistelleet yhdessä menneitä kun Sastamalan seudun museo keräsi muistoja Tyrvään mantasta. Asukkaat kokivat muistelut mielenkiintoisena, koska aihe käsittelee oman paikkakunnan historiaa. Osalle aihe oli tuttu, osalle ei.

Ilmat ovat olleet viimepäivinä niin kauniita, että asukkaiden kanssa olemme ulkoilleet paljon, käyty nauttimassa kevään auringosta. Tästä on hyvä jatkaa kohti kesää.

 

Keväisin terveisin.

Saara Uotila

Geronomiopiskelija/kehittäjätyöntekijä

Ikäihmisten asumispalvelut

 


17. helmikuuta 2017 10.10

Rotia alaikäisten alkoholinkäyttöön

Vuonna 2016 Sastamalassa alettiin suunnitella uutta ehkäisevän- ja vaikuttavan päihdetyön mallia. Toiminnan suunnittelu alkoi perhepalveluverkoston verkostoiltapäivässä, jonka jälkeen perustettiin työryhmä jatkamaan suunnittelua. Työryhmä on moniammatillinen tiimi, jonka jäsenet työskentelevät mm. nuorisotyössä, psykososiaalisissa palveluissa, Saskyssä sekä lastensuojelussa.  

Suunnittelun pohjaksi otettiin Lohjalla kehitetty Omin jaloin malli sekä Varsinais-Suomessa käytössä oleva Valomerkki. Syksyn aikana koulutettiin iso joukko kaupungin eri toimijoita toimimaan Omin jaloin sekä Valomerkki -puhuttelijoina. Uusi toimintamalli sai nimekseen Roti.

Olen saanut olla alusta asti työryhmässä suunnittelemassa päihdemallia ja on ollut hienoa huomata, että kaupungilla pystytään tekemään joustavasti yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Vaikka suunnittelupalavereihin ja koulutuksiin on käytetty paljon aikaa, on niillä saavutettu hyvä ja uskoakseni toimiva ehkäisevän päihdetyön malli.

Nuoren jäädessä ensimmäistä kertaa kiinni päihteiden käytöstä, hänelle ja vanhemmille tarjotaan mahdollisuutta Valomerkki-keskusteluun. Keskustelu käydään yhdessä nuoren ja vanhempien kanssa. Omin jaloin -malli otetaan käyttöön, jos nuori jää useammin kiinni päihteiden käytöstä, tai jos Valomerkin jälkeen tulee tarve useammalle keskustelulle. Omin jaloin -keskustelut käydään yhdessä työntekijän ja nuoren kanssa.

Roti on otettu syksyn aikana käyttöön ja keskusteluja on käyty jo muutamien nuorten, sekä vanhempien kanssa. Tässä vaiheessa kokemukset ovat olleet pääosin positiivisia. Koska puhuttelijoita on paljon, keskustelut eivät kuormita liikaa yksittäisiä työntekijöitä ja kaikki pystyvät hoitamaan perustyönsä kunnolla.

Vanhemmat voivat myös itse ottaa yhteyttä ja pyytää keskustelua, jos kokevat tarvitsevansa sitä. Yhteydenotto tapahtuu helpoiten sastamalannuoret.fi-sivujen kautta.  

Janne Kallio
nuorisotyöntekijä


16. joulukuuta 2016 9.40

Perheohjaajien päivät ovat vaihtelevia

Pakkasaamuna perheohjaajan päivä alkaa monesti auton ikkunoiden skrapaamisella kotipihalla. Kotipihalta suuntaan auton nokan kohti toimistoa. Päivän ensimmäisiin askareisiin kuuluu yleensä kirjallisia töitä, kuten sähköpostien lukua ja kirjausten tekemistä edelliseltä iltapäivältä. Aamuteen lomassa vaihdetaan työkavereiden kanssa edellisen iltapäivän kuulumiset ja käydään läpi tulevaa päivän ohjelmaa.

Perhe 1


Päivän ensimmäiselle kotikäynnille pakkaan mukaani yhdessä perheen vanhempien kanssa jo aiemmin sovitun viikkokalenteripohjan sekä tarpeellisia kuvia sen käyttöä varten. Kotikäynnillä laitamme ensin time-timeriin ajan, jolloin tehdään asioita, jotka perheohjaaja määrittelee. Tällä kertaa tämän ajan puitteissa rakennetaan yhdessä perheen ensimmäinen viikkokalenteri ja käydään lasten kanssa läpi, mitä kuvia kalenteriin laitetaan. Vanhempien kanssa käydään vielä läpi, miten kalenterin käyttö ihan perusarjessa tapahtuu ja puuttuuko jotain tarpeellisia kuvia. Lisäksi vaihdetaan kuulumisia ja jutellaan arjen tapahtumista, muistellaan mitä viime viikolla olleessa palaverissa sovittiinkaan ja sovitaan seuraavan kotikäynnin ajankohta. Lopuksi kelloon asetetaan aika, jolloin tehdään lapsen kanssa hänen valitsemaansa juttua. Usein nappaan toimistolta mukaani vaikkapa jonkun pelin, jota voimme yhdessä pelata.

Perhe 2

Kotikäynnin jälkeen kurvaan takaisin toimistolle. Jälleen on luvassa kirjallisia töitä ja yhteydenpitoa perheiden ja eri toimijatahojen kanssa. Kotikäyntejä, puheluita, tekstiviestejä, palavereita, peruuntumisia ja uusien aikojen sopimista; sitä on perheohjaajan arki useimmiten. Muutoksiin suhtaudutaan joustavasti ja työt muokataan aina tilanteen mukaan. Aamulla ei tiedä, mitä päivä tuo tullessaan.

Perhe 3

Lounaan jälkeen on vuorossa palaveri, jossa yhdessä työntekijäporukalla pyrimme kehittämään Sastamalan perhepalveluita aina vain toimivampaan suuntaan. Mietimme verkostotyön tärkeyttä ja suunnittelemme käytännön asioita paremman verkostotyön tekemiselle. Tutustumme tietysti samalla toisiimme, joka entisestään helpottaa yhteistyön tekemistä yli organisaatiorajojen.

Iltapäivällä tapaan nuoren kolmannen kerran Omin Jaloin –menetelmän tehtävien parissa. Tällä kertaa pohdimme nuoren sosiaalisia ympäristöjä sekä vapaa-aikaan, kouluun ja seurusteluun liittyviä asioita. Omin Jaloin on Sastamalassa melko uusi ennaltaehkäisevän työn muoto, jossa työskennellään tiiviisti nuoren kanssa monia eri aihealueita läpikäyden ja niitä ristiin peilaten. Työskentelymuoto on nuorta arvostava ja hänen omaa ajatteluaan herättävä valmis paketti tehtäviä, joita tehdään yhdessä työntekijän kanssa.

Päivä on ollut jälleen mielenkiintoinen ja vaihteleva. Paluumatkalla on aika siirtää ajatukset kotiasioihin ja keskittyä olemaan äiti. Työpäivän päättyessä auringonlaskun aikaan, saattaa maisema olla silmiä hivelevän kaunis, pysähdyn hetkeen nauttimaan siitä.

Perhe 4


Onnella ei ole huomista päivää;
sillä ei ole eilistäkään;
se ei ajattele tulevia;
sillä on vain nykyisyys,
eikä sekään ole kokonainen päivä,
vaan silmänräpäys.


-Ivan Turgenev

 

Kirjoittaja:

Krista Päkärä
perheohjaaja