Sastamalan kaupunki

Sastamalan kaupunki

in English По-русски

Termillä ei löydetty valmiita ehdotuksia hakusanalle. Voit kuitenkin suorittaa haun painamalla enteriä.

PÄÄVALIKKO
Palaa ylös

Ajankohtaista


Tällä sivulla ei ole ajankohtaisia tiedotteita.

  RSS

Luonto

Ritajärven luonnonsuojelualueen näkyvimpiä piirteitä ovat luonnontilaisten vanhojen metsien runsaus, erämaiset pikkujärvet sekä suuret siirtolohkareet ja louhikot. Luonnonsuojelualueen 127 hehtaarin pinta-alasta 118 hehtaaria luokitellaan metsämaaksi ja 9 hehtaaria kitu- tai joutomaaksi. Metsämaan kasvupaikoista lehtomaiseksi kankaaksi luokitellaan 5,5 hehtaaria, tuoreeksi kankaaksi tai vastaavaksi suoksi 78,4 hehtaaria, kuivahkoksi kankaaksi tai vastaavaksi suoksi 27,3 hehtaaria, kuivaksi kankaaksi 1,3 hehtaaria ja karukkokankaaksi 5,2 hehtaaria.

Alueen kasvisto on hyvin monipuolinen. Lehtokasvillisuudesta mainittakoon mm. sinivuokko, kevätlinnunherne, sudenmarja, kielo, metsäkurjenpolvi, lehtokuusama, mustaherukka, mustakonnanmarja ja hiirenporras. Korpikasvillisuudesta ovat edustettuina mm. hiirenporras, isoalvejuuri, kallioimarre, korpi-imarre, viitakastikka, okarahkasammal ja harvinaistunut herttakaksikko. Alueella on myös useita kääpälajeja, mm. taulakääpä, kuhmukääpä, kantokääpä, ruostekääpä, riukukääpä ja ketunkääpä. Purojen ja norojen varsilla on vetistä luhtaa, jossa kasvaa mm. järviruokoa, tervaleppää, raatetta, järvikortetta ja pajuja. Puusto muodostuu pääosin männystä ja kuusesta. Vanhimmat männyt ovat jo kilpikaarnaisia. Alueella on myös mm. koivuja, kolohaapoja, metsälehmuksia ja raitoja. Löytää voi myös ikivanhoja, hiiltyneitä palokantoja menneiden metsäpalojen muistona.

Kuviokohtaisen METSO-inventoinnin alueen luontotyypeistä on laati Ramboll Finland Oy syksyllä 2011. Järvien ja niiden laskupurojen sekä rantametsien muodostamassa elinympäristökokonaisuudessa on hyvin monenlaisia kohteita: rantaluhdista ja karukoista aina reheviin puronvarsilehtoihin. Kaikkiaan Ritajärven alueen METSO-inventoinnissa määriteltiin 37 yksittäistä kuviota (elinympäristöä). Kuviot luokiteltiin arvoluokkiin I, II ja III, joista I-luokkaan määriteltiin 20 kuviota, II-luokkaan 15 kuviota ja III-luokkaan 2 kuviota. Arvoluokan I kuviot muodostuvat pienten lampien ja järvien ketjujen sekä purojen ja norojen muodostamista rantametsistä, joissa on monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä.

 

Ritajarven retkeilykartta

 

LUONNOSTA ELINVOIMAA

Suomen rikkaat ja monipuoliset vesistöt, metsät, luonnonrauha ja neljä vuodenaikaa kiinnostavat yhä enenevässä määrin ulkomaisia kävijöitä ja houkuttelevat myös suomalaisia liikkumaan. Kiinnostus metsien hyvinvointivaikutuksista onkin lisääntynyt voimakkaasti. Luontomatkailu on tällä hetkellä yksi voimakkaimmin kehittyvä matkailun ala. Siihen tehdään lähivuosina myös mittavia kansallisia panostuksia, esimerkkinä Visit Finlandin luonto- ja hyvinvointimatkailustrategiat. Alueellisesti luontomatkailuun panostetaan tällä hetkellä varsin voimakkaasti mm. Satakunnassa.

Metsien ja puiden vaikutuksista ihmisten fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin on runsaasti näyttöä. Tuoreet selvitykset osoittavat, että retket virkistysalueille ja luontokohteisiin kohentavat mielialaa, lisäävät onnellisuutta ja elinvoimaisuutta. Kävijöiden kokemia luontoilun psyykkisiä, sosiaalisia ja fyysisiä vaikutuksia tutkittiin kyselyiden avulla kesällä 2013 Kevon luonnonpuistossa sekä Kurjenrahkan, Patvinsuon ja Repoveden kansallispuistoissa. Retkien puistoihin koettiin rauhoittavan mieltä, torjuvan alakuloa ja stressiä sekä auttavan unohtamaan arjen. Erityisen positiivisesti luonto vaikutti ruuhkavuosi-ikäisten, naisten ja lasten hyvinvointiin.

Tätä taustaa vasten Sastamalan kaupunki omaa valtavan potentiaalin luontomatkailun kehittämiseen niin Kokemäenjoen vesistön kuin Ritajärven erämaa-alueenkin muodossa. Ritajärven alue on Pirkanmaan oloissa huomattavan arvokas luontokohde ja etenkin laajuutensa vuoksi sillä on jopa valtakunnallista merkitystä.