Sastamalan kaupunki

Sastamalan kaupunki

in English По-русски

Termillä ei löydetty valmiita ehdotuksia hakusanalle. Voit kuitenkin suorittaa haun painamalla enteriä.

PÄÄVALIKKO
Palaa ylös

Ajankohtaista


Tällä sivulla ei ole ajankohtaisia tiedotteita.

  RSS

Terveysliikunta

 

Mitä se terveysliikunta on

Terveysliikunnalla tarkoitetaan kaikkea sellaista terveyttä edistävää liikuntaa, jonka on osoitettu vaikuttavan edullisesti terveyteen ja joka ei tuota terveydellisiä haittoja tai vaaroja. Riittävän usein toistuvana, säännöllisenä ja riittävän kuormittavana liikunta täyttää terveysliikunnan kriteerit. Suosituksen mukaan aikuisen tulisi liikkua mieluiten päivittäin tai ainakin useimpina päivinä viikossa vähintään puoli tuntia kohtalaisella rasituksella. Myös arkiliikunnalla, kuten työmatkojen kulkemisella kävellen tai pyöräillen,voi olla positiivisia terveysvaikutuksia, vaikka liikunnan päätavoite ei olisikaan terveyden edistäminen. Myös lihaskunnosta huolehtiminen on tärkeää korostuen erityisesti iän myötä; vähintään kahdesti viikossa tapahtuva lihasvoimaa vaativa liikunta on suositeltavaa.

Hiihtäjät

Terveysliikunta jakautuu arkiliikuntaan ja kuntoliikuntaan. Arkiliikuntaan kuuluu kaikki varsinaisen liikuntaharrastuksen ulkopuolinen fyysinen aktiivisuus, kuten työmatkaliikunta, koti- ja pihatyöt. Kuntoliikunta on arkiliikuntaa tavoitteellisempaa ja sillä pyritään ylläpitämään tai kohentamaan fyysistä kuntoa edistäen hengitys- ja verenkiertoelimistön sekä tuki- ja liikuntaelimistön toimintaa. Fyysisen hyvinvoinnin ohella on huomioitava myös psyykkinen, sosiaalinen ja emotionaalinen hyvinvointi, joiden merkitys korostuu eri elämänvaiheissa eri tavalla. Liikuntaharrastuksella voi olla oikein järjestettynä lapselle ja nuorelle vaikkapa itsetunnon kehittymistä edistävä vaikutus, syrjäytymisen ehkäisyä liikunta voi tukea antamalla osallistumisen kokemuksia.

Liikunnalla on todettu olevan yhteyksiä hyvinvoinnin kokemiseen ainoana terveystottumuksista. Vielä vahvemmin liikunta korreloi fyysiseen suorituskykyyn, kuntoon ja sairauksien ehkäisyyn. Liikunta tuottaa mielihyvää, virkistymistä ja rentoutumisen kokemuksia suorituksen aikana ja sen jälkeen. Säännöllinen liikunta helpottaa stressiä, mutta ei välttämättä estä pitkäkestoisen psyykkisen kuormituksen haittavaikutuksia.

Liikunnalla voidaan edistää terveyttä kaikissa ikäryhmissä ja parantaa elämänlaatua. Liikunta tukee lapsen kasvua ja kehitystä, innostaa nuorta pysyvään liikunnan harrastamiseen, auttaa aikuista ehkäisemään sairauksia, iäkästä säilyttämään toimintakykyään ja vanhusta selviytymään itsenäisesti. Kaikkina ikäkausina liikunta on yksi käyttökelpoinen keino lisätä laatua ja mielekästä sisältöä elämään.

Viikottainen liikuntapiirakka

UKK – instituutin liikuntapiirakka on hyvä apuväline terveysliikunnan määrän tarkistamiseen. Piirakan yläosa kuvaa perusliikuntaa, joka painottuu hyötyliikuntaan, kuten työmatkojen kulkemiseen kävellen tai pyöräillen, asiointikävelyyn, pihatöihin, remontointiin ja metsätöihin. Perusliikunnalla ylläpidetään ja parannetaan terveyttä sekä tuetaan painonhallintaa. Piirakan alaosa kuvaa täsmä- eli kuntoliikuntaa, jolla parannetaan hengitys- ja verenkiertoelimistön (aerobista) kuntoa. Hyviä lajeja kestävyyskunnon parantamiseen ovat esim. pyöräily, juoksu, hiihto, kuntouinti sekä sauva-, porras- ja ylämäkikävely. Kestävyyskunnon kohentamisen lisäksi kannattaa harrastaa lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittäviä lajeja ainakin kahdesti viikossa. Liikuntapiirakan keskiosasta näkyy mitkä liikuntalajit sopivat hyvin lihaskunnon ja liikehallinnan kehittämiseen, niitä ovat esim. kuntosaliharjoittelu, erilaiset jumpat, venyttely, tanssi, tasapainoharjoittelu ja erilaiset pallopelit.

Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa ainakin 2 t 30 min reippaasti tai 1 t 15 min rasittavasti.

Lisäksi kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikehallintaa ainakin 2 kertaa viikossa.

liikuntapiirakka
Lasten ja nuorten liikkuminen

Lapselle liikkuminen on luontaista ja edellytys lapsen fyysiselle kasvulle ja kehitykselle. Lihasten, luuston ja sidekudoksen kehittyminen ja vahvistuminen edellyttää säännöllistä fyysistä aktiivisuutta. Hengitys- ja verenkiertoelimistö kehittyy lapsen liikkuessa ja hengästyessä useita kertoja päivittäin. Liikunnalla on positiivinen vaikutus lasten terveyteen; liikuntataitojen kehittymisen ohella merkitystä on painonhallinnan, minäkuvan, sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutuksen kehittymiselle. Lapsuusiän liikuntaharrastus pohjustaa harrastuksen jatkumista myös aikuisiällä. Liikunnalla voidaan ehkäistä ylipainon, 2-tyypin diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien, tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä osteoporoosin syntymistä.

Alle 3-vuotiaan lapsen liikkumisessa korostuu omaehtoisuus ja nivoutuminen arjen tilanteisiin. Aikuisen roolina on tarjota lapselle mahdollisuuksia liikkua kehitysvaiheeseensa sopivalla tavalla. 3 – 6-vuotiaillakin suurin osa liikunnasta on lapsen omasta mielenkiinnosta lähtevää. Lapsella tulisi olla joka päivä mahdollisuus yhteensä kahden tunnin reippaaseen liikuntaan lyhyempinä jaksoina päivän aikana. Vanhempien ohella varhaiskasvatuksen henkilöstön merkitys liikuntamahdollisuuksien turvaajana on tärkeä.

7-12-vuotiaan on terveyden näkökulmasta suositeltavaa liikkua monipuolisesti vähintään kaksi tuntia ja 13-18-vuotiaan vähintään tunti päivässä, sisältäen useita kymmenen minuutin reippaan liikunnan jaksoja. Lasten ja nuorten liikunnan on hyvä olla luonnollista, hauskaa ja nivoutua arkeen. Runsaalla ja monipuolisella liikunnalla kehitetään motorisia perus- ja erityistaitoja, jotka ovat lapselle paras turvavarustus arjen toiminnoissa.

Vain hieman alle puolet nuorista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi, viidennes nuorista on liikunnallisesti täysin passiivisia. Kansainvälisen WHO:n koululaistutkimuksen mukaan rasittavuudeltaan hengästymistä ja hikoilua aikaansaavaa liikuntaa harrastettiin Suomalaisnuorten parissa 11-vuotiaiden ikäluokassa selvästi enemmän (tytöistä 45 % ja pojista 50 %) kuin 13-vuotiaiden ikäluokassa (tytöistä 25 % ja pojista 36 %). 15-vuotiailla rasittavan liikunnan osuus oli edelleen vähentynyt nuorempiin ikäluokkiin verrattuna (tytöt 20 % ja pojat 27 %). Samalla kun omaehtoinen liikunnan harrastaminen on huomattavasti vähentynyt, ohjattu harrastaminen on yleistynyt ja useampia lajeja harrastetaan samanaikaisesti. Lasten ja nuorten terveysliikunnan kehittämisessä keskeistä on saada liian vähän liikkuvat liikunnan harrastamisen pariin.

Lasten ja nuorten liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden suurin kilpailija koululaisten ajankäytössä lienee ruutuaika. Kouluikäiset viettävät aikaa television, tietokoneen ja pelien äärellä nykyisin 6 – 8 tuntia päivässä suositellun 2 tunnin sijasta, mikä uhkaa myös riittävän yöunen saavuttamista. Tuki- ja liikuntaelinongelmat lisääntyvät lapsilla ja nuorilla koko ajan, sen taustalla lienee istumisen lisääntyminen nykyisten ajanviettotapojen takia. Toisaalta myös liikuntaa aktiivisesti harrastavat nuoret voivat altistua yksipuolisen ja ammattimaisen harjoittelun ylikuormitukselle ennen kuin heidän elimistönsä on ehtinyt kehittyä tarpeeksi.

Lapsuus- ja nuoruusiän ylipainoisuuden on todettu olevan usein pysyvää ja ennustavan lihavuuden riskiä myös aikuisiällä. Lihavuus johtaa suurentuneeseen riskiin sairastua mm. hengitys- ja verenkiertoelinsairauksiin sekä tyypin 2 diabetekseen. Ylipainoisten lasten ja nuorten psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi ja elämänlaatu voi olla vaarassa, myös motoristen perustaitojen hallinta voi kärsiä. Lihavuuden ennaltaehkäisyssä ja hoidossa on fyysisellä aktiivisuudella keskeinen rooli. Tärkeintä ei kuitenkaan ole välttämättä painon aleneminen, vaan fyysisen kunnon parantuminen, terveys ja hyvinvointi. Koulun, kodin ja muiden lasten ja nuorten parissa toimivien tahojen yhteistyö on tärkeää lasten ja nuorten lihavuuden haasteellisessa ja kokonaisvaltaisessa hoitamisessa, painonhallinnan edistämisessä ja liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa.

Lähteet

Sastamalan kaupungin terveysliikuntasuunnitelma

UKK-instituutin liikuntapiirakka 


http://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta