Sastamalan kaupunki

Sastamalan kaupunki

in English По-русски

Termillä ei löydetty valmiita ehdotuksia hakusanalle. Voit kuitenkin suorittaa haun painamalla enteriä.

PÄÄVALIKKO
Palaa ylös

Ajankohtaista


Tällä sivulla ei ole ajankohtaisia tiedotteita.

  RSS

Osallistuminen ja vaikuttaminen

 

 

 

  

   Nuorisovaltuusto

Kuntalain yhtenä kantavana periaatteena on kunnallishallinnon perustuminen kunnan asukkaiden itsehallintoon. Tärkeimmät päätökset tehdään kuntalaisten valitsemassa toimielimessä eli kunnanvaltuustossa. Periaate korostaa myös kunnan vastuuta kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien turvaamisessa.

Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Kuntalain 22 §  mukaan osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:

1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja;

2) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa;

3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin;

4) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun;

5) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa;

6) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.

Kuntalaisten vaikutuskanavat

1. Palaute

Palaute voi koskea mitä tahansa kaupungin toimintaa. Vastaukset menevät kirjaamoon, josta ne ohjataan vastauksen antajalle. Palautteen antajalle pyritään vastaamaan mahdollisimmin pian, viimeistään kuitenkin neljän viikon kuluessa palautteen jättämisestä.

2. Äänioikeus kunnallisvaaleissa

Äänioikeus on kaikilla niillä kuntalaisilla, jotka täyttävät 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä. Kuntalaki 20 § 

3.Kunnallinen kansanäänestys

Kunnallisessa kansanäänestyksessä noudatetaan samoja perusteita kuin kunnallisvaalien äänioikeuden muodostumisessa. Kansanäänestyksiä voidaan suorittaa koskemaan vain jotakin kunnan osaa, jolloin äänioikeus on vain henkilöillä, jotka asuvat kyseisessä osaa kuntaa.
Kuntalaki 21 §

Valtuusto päättää, jos jostakin asiasta aiotaan järjestää kansanäänestys. Valtuuston päätöksestä järjestää kansanäänestys ei voi valittaa, mutta valtuuston päätöksestä jättää kansanäänestys toteuttamatta voi tehdä kunnallisvalituksen (kts. kohta 8), jos

  • tehty päätös on tehty virheellisessä järjestyksessä
  • valtuusto on ylittänyt toimivaltansa
  • päätös on muuten lainvastainen.
    Kuntalaki 135,2 §

    Kansanäänestyksen tulos ei ole sitova, vaan neuvoa antava. Äänestys voidaan toteuttaa kunnalle kuuluvasta asiassa sekä asiassa, jossa kunta on mukana vain lausunnonantajana. Esimerkkinä jälkimmäisestä on erilaiset tiehankkeet, joissa on monta osapuolta.
    Kuntalaki 24 §

 4. Aloiteoikeus
 
Jokaisella kunnan asukkaalla sekä kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä kunnalle aloitteita. Aloite voi koskea kaikkea kunnan toimintaa, pitäen sisällään myös sellaiset palvelut ja yhteistoiminnot, joissa kunta toimii vain järjestäjänä, eikä palveluntuottajana. Kunnan on ohjattava tehty aloite sille taholle, jolle se on osoitettu. Asian käsittelijänä siis toimii se taho, jonka toimialaan aloitteen sisältämä asia kuuluu. Aloitteen tekijällä on oikeus saada tieto aloitteen johdosta tehdyistä toimenpiteistä. Varsinaista määräaikaa ei kunnalle ole asetettu, mutta hyvä hallintotapa edellyttää toimintaa ilman aiheetonta viivytystä.

Jos aloitteen takana on vähintään kaksi prosenttia kunnan asukkast, asia on otettava käsiteltäväksi kuuden kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Kuntalaki 23 §      

Kansanäänestysaloitteen tekemiseen vaaditaan vähintään 4 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä kunnan asukkaista. Valtuuston on viipymättä päätettävä, toimitetaanko aloitteessa tarkoitettu kansanäänestys.  Kuntalaki 25 §   

Kuntalaisaloitteen voi tehdä myös sähköisesti osoitteessa www,kuntalaisaloite.fi 

5. Otakantaa 

Otakantaa on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin päätöksiin jo valmisteluvaiheessa. Voit osallistua jo tarjolla oleviin keskusteluihin ja valmisteluihin tai käynnistää oman aiheesi. otakantaa.fi on kaikille avoin, moniääninen kansalaisten, hallinnon ja päätöksentekijöiden kohtauspaikka www.otakantaa.fi

6. Tiedottaminen

Kunnan toiminnasta on tiedotettava asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille.

Kunnan tulee antaa riittävästi tietoja kunnan järjestämistä palveluista, taloudesta, kunnassa valmistelussa olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä päätöksistä ja päätösten vaikutuksista. Kunnan on tiedotettava, millä tavoin päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa.Kunnan on huolehdittava, että toimielinten käsittelyyn tulevien asioiden valmistelusta annetaan esityslistan valmistuttua yleisen tiedonsaannin kannalta tarpeellisia tietoja yleisessä tietoverkossa. Kunnan on verkkoviestinnässään huolehdittava, että salassa pidettäviä tietoja ei viedä yleiseen tietoverkkoon ja että yksityisyyden suoja henkilötietojen käsittelyssä toteutuu.Viestinnässä on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otettava huomioon kunnan eri asukasryhmien tarpeet. Kuntalaki 29 §

Tiedottamisessa korostuu kokonaisvaltaisuus. Asioista on tiedotettava kuntalaisille mahdollisimman laajasti ja kattavasti asioiden käsittelyn kaikissa vaiheissa. Toisaalta on myös tiedotettava kuntalaisten mahdollisuuksista vaikuttaa tai antaa palautetta kyseisessä asiassa. Tiedottamisen laajuus ja tavat ovat kunnan omassa harkinnassa.

7. Katsaukset

Katsauksella tarkoitetaan yleensä kunnan tekemää selvitystä esimerkiksi jostakin vireillä olevasta asiasta tai lähitulevaisuudessa ajankohtaiseksi tulevasta asiasta. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) velvoittaa kunnan laatimaan vähintään kerran vuodessa katsauksen kunnan kaava-asioista kunnassa ja maakunnan liitossa

8. Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimus on ensimmäinen muutoksenhakukeino kunnanhallituksen ja lautakuntien, niiden jaostojen sekä niiden alaisten viranomaisten tekemiin päätöksiin. Oikaisuvaatimus tehdään kirjallisesti tietyssä määräajassa. Oikaisuvaatimuksesta on ilmettävä perustelu asialle sekä se, miten päätöstä halutaan oikaista. Oikaisuvaatimuksen tekoon on oikeus päätöksen asianosaisella eli niillä henkilöillä, joita asia koskee sekä kunnan jäsenillä. Oikaisuvaatimus voi perustua päätöksen laillisuuteen tai tarkoituksenmukaisuuteen. Kunnanhallitukselle ja lautakunnille osoitetut oikaisuvaatimukset käsittelee kyseiset tahot itse, mutta niiden alaisten viranomaisten tekemistä päätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset käsittelee kyseisten tahojen ylemmät toimielimet eli hallitus ja lautakunnat. Muutoksenhakijan tulee myös muistaa, että muutoksenhakija voi joutua maksamaan hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä oikeudenkäyntimaksua, jotta vältyttäisiin ns. kiusantekovalituksilta. Kuntalaki 134 §

Lisätietoja ja yhteystiedot: konsernilakimies Katja Arve-Salonen p. 040 652 9782 

9. Kunnallisvalitus

Kunnallisvalituksen voi tehdä asianosainen tai kuntalainen valtuuston tekemästä päätöksestä. Kunnanhallituksen ja lautakuntien päätöksestä voi tehdä kunnallisvalituksen vain oikaisuvaatimuksen tehnyt taho ja vasta oikaisuvaatimuskäsittelyn jälkeen. Kunnallisvalituksen perusteet:

  • tehty päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
  • tehty päätös on lainvastainen

Kunnallisvalitus tehdään hallinto-oikeudelle määräajassa. Kuntalaki 135 §

Lisätietoja ja yhteystiedot: konsernilakimies Katja Arve-Salonen p. 040 652 9782 

Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvaatimuksen suhteen päätöksen kohteelle on aina tehdyn päätöksen lisäksi annettava oikaisuvaatimuksen tai kunnallisvalituksen tekoon ohjeet tai perustelu muutoksenhakukiellosta.

10. Kokousten julkisuus

Valtuuston kokoukset ovat yleensä aina julkisia. Suljettujen ovien takana käsitellään niitä asioita, jotka ovat laissa säädetty salassa pidettäviksi tai, jos valtuusto katsoo jonkun muun painavan syyn niin vaativan. Muiden toimielinten kuten kaupunginhallituksen tai lautakuntien kokoukset ovat yleensä suljettuja, mutta kuntalain 101 § mukaan he voivat itse päättää kokousten toteuttamisesta julkisina elleivät salassapitosäännökset sitä estä. Kuntalaki 101 §

11. Muu osallistuminen

Asioita ja huolenaiheita voi kertoa myös suoraan luottamushenkilöille, virkahaltijoille tai puolueiden johtohenkilöille ja jäsenille. He mielellään kuulevat kuntalaisten mielipiteitä eri asioista ja vievät viestiä eteenpäin.